Vanhusneuvosto

Kyseessä on lakisääteinen vaikuttamistoimielin (Laki hyvinvointialueesta 611/2021) vanhusväestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Aluehallituksen on huolehdittava vaikuttamistoimielinten toimintaedellytyksistä.

Vaikuttamistoimielimille tulee taata tosiallinen mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella.

Vanhusneuvoston toimintaperiaatteena on edistää toimia, joilla ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä elämisen arjen olosuhteita turvataan sosiaalisesti arvokkain ja eettisesti kestävin perustein.

Keskeisenä tehtävänä on seurata hyvinvointialueen vanhusväestön elämänolosuhteiden ja heille tuotettavien palveluiden kehitystä. Tehtäväkenttä ulottuu kaikkiin toimialoihin. Vanhusneuvosto toimii kohderyhmän hyvän elämän turvaamisen puolestapuhujana ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttajana.

Vanhusneuvosto seuraa alan valtakunnallista ja alueellista kehitystä toimenpidesuosituksia ja raportointia varten. Erityisesti se seuraa vanhustyön yhdenvertaisuuden ja lainmukaisuuden toteutumista Satakunnan alueella.

Hyvinvointialueen tulee antaa vanhusneuvostolle riittävästi tietoja muun muassa ajankohtaisista hankkeista ja varata vaikuttamismahdollisuus päätösten valmistelussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lain mukaan Satakunnan aluehallituksen on asettava vanhusneuvosto. Vanhusneuvoston jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vanhusneuvostojen jäsenistä siten, että kustakin vanhusneuvostosta valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi vanhusneuvostoon voidaan valita muita henkilöitä.

Vanhusneuvosto valitaan valtuustokaudeksi kerrallaan. Aluehallitus nimittää kuntakohtaisen jäsenen ja varajäsenen vanhusneuvostoon hyvinvointialueen kuntien vastaavien toimielinten esityksestä hyvinvointialuelain 32§:n mukaisesti. Neuvostossa on yhtä monta jäsentä ja heidän varajäsentään kuin hyvinvointialueella on kuntia. Neuvoston toimikausi jatkuu siihen asti, kun uusi neuvosto on valittu ja nimetty. Aluehallitus huolehtii, että valmistelussa kootaan rakenteeltaan tasapuolinen kokoonpano. Kaikille jäsenille valitaan varajäsen.

Vanhusneuvoston jäsenet edustavat toimissaan vanhusväestöä kokonaisuudessaan, eivät omaa taustaorganisaatiotaan tai kotikuntaansa.

Aluehallitus nimeää vanhusneuvostoon puheenjohtajiston hyvinvointialueen luottamushenkilöistä sekä hyvinvointialueen henkilöstöstä edustajan, joka tuntee laaja-alaisesti vanhusalan sekä hyvinvointialueen toimialat. Hyvinvointialueen edustaja valmistelee yhdessä puheenjohtajan kanssa käsittelyyn tulevat asiat ja myös esittelee ne. Aluehallitus nimeää lisäksi vanhusneuvostolle sihteerin hyvinvointialueen henkilöstöstä. Sihteeri huolehtii kokousten käytännön järjestelyistä sekä esityslistan kokoamisesta ja pöytäkirjan pidosta.

Vanhusneuvosto voi lisäksi asettaa ja nimetä keskuudestaan pysyviä tai tehtäväkohtaisia valmistelutyöryhmiä, joille nimetään vetäjät. Vanhusneuvosto nimeää keskuudestaan edustajat hyvinvointialueen niihin toimielimiin, joihin vaikuttamistoimielimille on annettu läsnäolo- ja/tai puheoikeus.

1. toimia tiiviissä yhteistyössä alueensa kuntien vanhusneuvostojen kanssa sekä hyvinvointialueen muiden vaikuttamistoimielinten kanssa;
2. tehdä aloitteita, esityksiä ja kannanottoja aluehallitukselle ja lautakunnille;
3. tiedottaa aktiivisesti käsittelemistään asioista hyvinvointialueen viestinnän kautta;
4. tehdä oma toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toimintakertomus;
5. kannustaa hyvinvointialuetta vahvistamaan ikääntyneiden henkilöiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia;
6. toimia hyvinvointialueella kohderyhmän asiantuntijana ja valmistella siltä saamiaan toimeksiantoja;
7. seurata vanhuspalvelulain toteuttamistoimia erityisesti kohderyhmän näkökulmasta ja tarvittaessa ottaa kantaa asioihin ja muutenkin huomioida ne toiminnan suunnittelussa;
8. osallistua oikeuksien valvontaa edistäviin koulutuksiin ja tilaisuuksiin.

Vanhusneuvosto kokoontuu sopiminaan aikoina vähintään kolme kertaa vuodessa. Työvaliokunta ja valmistelevat työryhmät määrittelevät tehtäviensä mukaisesti sopivat kokoontumisajat. Vaikuttamistoimielimet kokoontuvat yhdessä vähintään kerran vuodessa.

Hyvinvointialue vastaa vanhusneuvoston toimintaedellytyksistä aluehallituksen vanhusneuvostolle vuosittain hyväksymässä toimintasuunnitelmassa ja siihen perustuvassa talousarviossa osoitetun rahoituksen mukaisesti. Rahoituksella katetaan ensisijaisesti vanhusneuvostolle osoitettujen kokoustilojen kokousten järjestämisen ja mahdollisen muun sidosryhmäyhteistyön kustannukset.

Vanhusneuvosto esittää vuosittain oman toimintansa talousarvion aluehallituksen hyväksyttäväksi.

Talousarviossa otetaan huomioon vanhusneuvoston tehtävät ja toiminta, sekä muun muassa jäsenten kokouspalkkiot ja matkakulut niin kuin hyvinvointialueen hallintosäännössä on mainittu lautakunnan jäsenten palkkioita ja korvauksia koskien.

Sihteerin ja hyvinvointialueen edustajan kustannukset katetaan ao. henkilöiden toimialueiden talousarvioissa.

Vanhusneuvosto viestii itsenäisesti käsittelemistään asioista hyvinvointialueen tiedostuskanavia käyttäen, mutta ei käytä hyvinvointialueen puhevaltaa.

Hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitetaan vanhusneuvostolle osio, jossa se voi esitellä toimintaansa ja julkaista siihen liittyviä saavutettavuusvaatimukset täyttäviä kokousasiakirjoja ja muuta aineistoa. Osion ylläpidosta vastaa vanhusneuvoston sihteeri tai joku muu hyvinvointialueen nimeämä henkilö.

Toimintasääntöä muutetaan tarvittaessa vanhusneuvoston esityksestä ja aluehallituksen päätöksellä.