Potilaan ja asiakkaan oikeudet
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) (785/1992)(siirryt toiseen palveluun) mukaisesti sinulla on terveydenhuollon potilaana oikeus päästä hoitoon, saada hyvää hoitoa, hyvään kohteluun, saada tietoa ymmärrettävällä tavalla ja tietojesi salassapitoon sekä itsemääräämisoikeuteen.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslaki) (812/2000)(siirryt toiseen palveluun) mukaisesti sinulla on sosiaalihuollon asiakkaana oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua. Toiminnassa tulee kunnioittaa ihmisarvoasi, vakaumustasi ja yksityisyyttäsi. Asiakkaana toivomuksesi, mielipiteesi, etusi ja yksilölliset tarpeesi sekä äidinkieli ja kulttuuritausta on otettava huomioon sosiaalihuoltoa toteutettaessa.
Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sosiaalihuoltoon liittyvään päätökseen on aina liitettävä ohje muutoksenhakua varten.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on lähtökohtaisesti yhteistyössä asiakkaan kanssa laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole tarpeetonta.
Valinnanvapaus
Terveydenhuoltolaissa 1326/2010(siirryt toiseen palveluun) säädetään, että kiireellistä hoitoa on annettava sinulle potilaana asuinkunnasta riippumatta siellä missä olet apua tarvitessasi. Kiireettömässä terveydenhuollossa sinulla on potilaana mahdollisuus valita terveysasema kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun) kerrotaan lisää esimerkiksi oikeudestasi valita hoitopaikka tai hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö hoitopaikan käytäntöjen mahdollistamissa rajoissa.
Hoitotahto
Hoitotahdolla ilmaistaan, miten haluat itseäsi hoidettavan tilanteessa, jossa et pysty itse osallistumaan hoitopäätökseen. Jo vuodesta 1993 potilaslain mukaan on potilaalla ollut itsemääräämisoikeus ja viranomaisilla velvollisuus noudattaa potilaan tahtoa.
Hoitotahto on oikeudellisesti sitova asiakirja. Sillä ei ole tiettyä muotoa, mutta kirjallinen hoitotahto on suullista hoitotahtoa suositeltavampi vaihtoehto. Suullisesti tehdystä hoitotahdosta tulee potilasasiakirjoja koskevan asetuksen mukaan tehdä selkeä, potilaan itsensä varmentama merkintä potilasasiakirjoihin. Hoitotahdolle löytyy valmiita asiakirjamalleja esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen(siirryt toiseen palveluun) tai Muistiliiton(siirryt toiseen palveluun) verkkosivuilta tai sen voi tehdä esimerkiksi Omakanta-palvelussa.(siirryt toiseen palveluun) Kirjalliseen hoitotahtoon kannattaa käyttää kahta todistajaa.
Hoitotahtokortissa kerrot tehneesi hoitotahdon ja mistä se on löydettävissä. Jos olet esimerkiksi tajuton, henkilökunta voi tällöin saada helpommin tiedon hoitotahdon olemassaolosta. Korttia olisi hyvä pitää esimerkiksi lompakossa.
Muistutus ja kantelu
Jos hoidossasi tai kohtelussasi on ilmennyt ongelmia, toivomme, että keskustelet asiasta kyseisen yksikön ammattilaisen tai hänen esihenkilönsä kanssa. Ongelmat voidaan usein ratkaista keskustelemalla siellä, missä asiat ovat tapahtuneet.
Muistutus
Jos palvelussa on ollut mielestäsi huomautettavaa, potilaslain (785/92) mukaan sinulla on potilaana oikeus tehdä muistutus terveyden- ja sairaanhoitoosi tai siihen liittyvään kohteluun liittyvistä epäkohdista. Myös sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) mukaan sinulla on asiakkaana oikeus tehdä muistutus sosiaalihuoltoosi tai siihen liittyvään kohteluun liittyvistä epäkohdista.
Muistutuksen tekoon löytyy ohjeet ja lomake Satakunnan hyvinvointialueen nettisivuilta(siirryt toiseen palveluun). Voit täyttää lomakkeen sähköisesti tai tulostaa sen ja täyttää käsin. Lähetä lomake postitse lomakkeessa ilmoitettuun osoitteeseen. Voit lähettää lomakkeen myös sähköisesti suomi.fi-viestin liitteenä hyvinvointialueelle. Voit kirjoittaa muistutuksen myös vapaamuotoisesti henkilötiedoilla ja allekirjoituksella täydennettynä. Muistutuslomakkeella ei voi hakea korvauksia.
Muistutukseen annetaan kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa, noin neljän (4) viikon kuluessa sen saapumisesta. Vastauksen antaa kyseisestä toiminnasta vastaava johtaja. Vastaus toimitetaan sähköisesti, mikäli muistutuksen tekijällä on käytössään suomi.fi-viestit. Muussa tapauksessa vastaus lähetetään kirjepostina.
Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen, voit tehdä kantelun Lupa- ja valvontavirastoon.
Kantelu
Voit tehdä kantelun Lupa- ja valvontavirastoon koskien terveydenhuoltoon tai sosiaalihuoltoon liittyvää tyytymättömyyttä kahden vuoden kuluessa. Pääset täyttämään kantelulomakkeen Lupa- ja valvontavirastolle(siirryt toiseen palveluun).
Lupa- ja valvontavirasto voi siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon kantelun käsiteltäväksi muistutuksena hyvinvointialueelle, jos se on aihepiiriltään tarkoituksenmukaisempaa.
Eduskunnan oikeusasiamiehen(siirryt toiseen palveluun) puoleen voit kääntyä, kun epäilet, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos epäilet, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti. Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen perusteella on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Oikeusasiamies ei yleensä tutki kanteluita, jotka koskevat kahta vuotta vanhempia asioita.
Muutoksenhaku hyvinvointialueen sosiaalitoimen päätöksiin
Voit hakea sosiaalitoimen viranhaltijan päätökseen muutosta hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalta toimielimeltä 30 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut päätöksen tiedoksi. Oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin käy ilmi päätökseen liitetystä oikaisuvaatimusosoituksesta (pääosin yksilöasioiden jaosto). Jos olet tyytymätön toimielimen päätökseen, voit valittaa edelleen hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Merkittävässä osassa lastensuojelun päätöksissä muutoksenhaku tehdään suoraan hallinto-oikeuteen. Lastensuojelunkin päätöksissä on aina ohje muutoksenhausta – joko hyvinvointialueelle tai hallinto-oikeuteen.
Voit valittaa kehitysvammalain perusteella laaditusta erityishuolto-ohjelmasta (EHO) 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista aluehallintovirastoon, jonka päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. Voit hakea myös oikaisua EHO:on aluehallintovirastosta ilman määräaikaa sillä perusteella, ettei EHO ole tarkoituksenmukainen.
Muutoksenhakuasiakirjaa laadittaessa tulee noudattaa päätökseen liitettyä muutoksenhakuosoitusta.
Muutoksenhakuasiakirjassa on kerrottava:
- miksi on tyytymätön saamaansa päätökseen
- millä perusteilla muutosta haetaan
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi.
Muutoksenhakuun ja valittamiseen voit hankkia apua esim. Oikeusaputoimistosta tai asiasta voi tiedustella hyvinvointialueen sosiaaliasiamieheltä.
Potilasvahinkoilmoitus
Jos epäilet hoitovirhettä, josta on aiheutunut henkilövahinko, voit tehdä potilasvahinkoilmoituksen. Ilmoitus tehdään potilasvakuutuskeskukseen(siirryt toiseen palveluun). Vahinkoilmoitus pitää tehdä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun virhe on tapahtunut tai siitä kun olet saanut tietää virheen tapahtuneen. Ilmoitukseen ei liitetä potilasasiakirjoja eikä kuitteja, vaan Potilasvakuutuskeskus pyytää potilasasiakirjat niistä hoitopaikoista, joissa potilasta on kyseisen asian vuoksi hoidettu. Vahinkoilmoitukseen tulee päätös, onko potilaan asia korvattava vai ei. Korvattavan potilasvahinkopäätöksen tehtyään potilasvakuutuskeskus pyytää selvitystä vahingonkorvauksista, joten asiaan liittyvät kuitit kannattaa säästää. Pääset tästä linkistä suoraan vahinkoilmoituslomakkeelle.
Voit tehdä vahinkoilmoituksen myös Lääkevahinkovakuutusyhtiölle. Pääset Lääkevahinkovakuutusyhtiön sivuille klikkaamalla tästä.(siirryt toiseen palveluun)
Vahingonkorvaus
Yleisestä korvausvelvollisuudesta säädetään vahingonkorvauslaissa. Lain mukaan korvattavia vahinkoja voivat olla sekä henkilövahingot (muut kuin hoidosta johtuvat henkilövahingot) että esinevahingot (esimerkiksi omaisuuden katoaminen tai vaurioituminen).
Mikäli vahinko liittyy terveydenhuollon yhteydessä tapahtuneeseen henkilövahinkoon, tulee asiasta ensisijaisesti tehdä ilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle.
Hyvinvointialue on vahingonkorvauslain 3 luvun mukaisessa korvausvastuussa, mikäli sen työntekijä aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa asiakkaalle. Tämä voi koskea esimerkiksi esinevahinkoa tai muuta haittaa, joka tapahtuu hyvinvointialueen palveluiden yhteydessä – olipa kyseessä sitten terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelu. Korvausvastuu edellyttää, että vahingon ja työntekijän virheellisen tai laiminlyödyn teon välillä on osoitettavissa syy-yhteys. Pelkästään se, että vahinko tapahtuu hyvinvointialueen tiloissa tai palveluiden aikana, ei automaattisesti merkitse korvausvastuuta.
Vahingonkorvausmenettely ei koske asiakasmaksuja.
Vahingonkorvaushakemuksen tekoon löytyy ohjeet ja lomake Lomakkeet -sivulta.