Järjestöyhteistyö

Satakunnan hyvinvointialueen toiminta-avustuksilla tuetaan järjestöjen toimintaa, joka edistää Satakunnan asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, täydentää alueen palvelukokonaisuutta ja tukee hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutumista.

Avustusten myöntämisessä huomioidaan erityisesti toiminnan tarvelähtöisyys, vaikuttavuus, alueellinen kattavuus, yhdenvertaisuus, saavutettavuus, yhteistyö ja toiminnan tavoitteellisuus.

Avustusta myönnetään ensisijaisesti järjestöille, joiden kotipaikka on Satakunnassa tai jotka toteuttavat aktiivista ja todennettavaa toimintaa Satakunnassa sen asukkaille. Avustuskelpoiset hakijat voivat hakea avustusta myös yhdessä ja toteuttaa avustettavaa toimintaa yhteisvastuullisesti. Tällöin hakijoiden tulee sopia päävastuullisesta hakijasta, jolle avustus maksetaan ja joka vastaa avustuksen käytön raportoinnista.

Jos hakijat hakevat avustusta yhdessä ja toteuttavat toimintaa yhteisvastuullisesti, hakijoilta edellytetään keskinäistä kirjallista yhteistyösopimusta. Avustusta voidaan myöntää ainoastaan hakijoille, joiden hakemus on saapunut ilmoitettuun määräaikaan mennessä.

Toiminta-avustuksilla tuetaan Satakunnan hyvinvointialueen strategisia tavoitteita sekä hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman painopisteitä. Tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä yhdenvertaisesti koko Satakunnan alueella. Järjestö voi toteuttaa avustettavaa toimintaa yhden tai useamman kunnan alueella. Satakuntalaisella kohderyhmään kuuluvalla henkilöllä tulee olla mahdollisuus osallistua toimintaan kotikunnasta riippumatta.

Hakemuksessa tulee kuvata konkreettisesti:

• mitä toimintaa Satakunnassa toteutetaan
• kenelle toiminta on suunnattu
• millä alueilla toimintaa järjestetään
• miten toiminta tavoittaa kohderyhmän
• miten toiminta tuottaa hyvinvointihyötyä Satakunnan asukkaille.

Pelkkä valtakunnallinen toiminta tai hallinnollinen yhteys Satakuntaan ei riitä, vaan toiminnan tulee tuottaa konkreettista hyötyä alueen asukkaille. Avustusten kokonaisuutta voidaan tarvittaessa kohdentaa siten, että eri alueet ja väestöryhmät tulevat tasapuolisesti huomioiduiksi ja järjestötoiminnan kokonaisuus muodostuu alueellisesti kattavaksi.

Avustettavan toiminnan tulee olla avoimesti saatavilla kaikille kohderyhmään kuuluville Satakunnassa asuinkunnasta riippumatta.

Toiminnan saavutettavuutta arvioitaessa huomioidaan esimerkiksi:

• sijainti ja alueellinen saavutettavuus
• osallistumisen kustannukset
• toiminnan ajankohdat
• esteettömyys
• mahdollisuus osallistua kotikunnasta riippumatta.

Avustettavan toiminnan tulee perustua tunnistettuun ja kuvattuun tarpeeseen. Tarve voi liittyä esimerkiksi alueelliseen ilmiöön, haasteeseen tai hyvinvointivajeeseen.

Hakemuksessa tulee kuvata:

• mihin tarpeeseen toiminta vastaa
• miten tarve on tunnistettu
• mitä tavoitteita toiminnalle asetetaan
• millä toimenpiteillä tavoitteisiin pyritään
• miten toiminnan toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan.

Toiminnan tarvetta voidaan perustella esimerkiksi tutkimustiedolla, alueellisella tiedolla ja tilastoilla, asiakaspalautteella tai muulla kokemustiedolla.

Avustuksen saajan tulee osoittaa näyttöä kohderyhmälle suunnatusta vaikuttavasta toiminnasta. Toiminnalla tulee olla edellytykset vaikuttavuuteen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi selkeästi määriteltyä kohderyhmää, riittävää osaamista ja realistista toteutussuunnitelmaa. Toiminnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan näyttöön perustuvia tai vaikuttaviksi todettuja menetelmiä.

Kohderyhmän näkemyksiä tulee hyödyntää toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Avustuksen saajan tulee osoittaa, miten kohderyhmä osallistuu toiminnan kehittämiseen. Osallistamista voidaan toteuttaa esimerkiksi työpajojen, kyselyiden, palautteen, yhteiskehittämisen tai kokemusasiantuntijuuden avulla. Kokemusosaajat voivat osallistua myös toiminnan toteuttamiseen. Saatua palautetta ja kokemustietoa tulee hyödyntää järjestelmällisesti toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.

Avustettavalle toiminnalle tulee asettaa selkeät tavoitteet, joiden toteutumista ja toiminnan vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Avustuksen saajan tulee laatia suunnitelma siitä, millä menetelmillä se seuraa ja arvioi avustetulle toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan vaikuttavuutta.

Hakemuksessa kuvataan toiminnan:

• tarve
• tavoitteet
• toimenpiteet
• seuranta
• arviointi.

Toiminnalle tulee määritellä 2–3 keskeistä tavoitetta sekä niitä kuvaavat mittarit. Mittareina voidaan käyttää esimerkiksi osallistujamäärää, tavoitettujen henkilöiden määrää, koettua hyvinvointia, toimintakyvyn vahvistumista tai muuta toiminnan tavoitteisiin sopivaa mittaria.

Seurannassa voidaan hyödyntää esimerkiksi tilastoja, palautekyselyitä, asiakaspalautetta, kokemustietoa ja itsearviointia.

Avustuksen saajalla tulee olla valmius toimia yhteistyössä hyvinvointialueen palvelujen, verkostojen, kuntien, seurakuntien, muiden järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyövalmiudella tarkoitetaan esimerkiksi osallistumista yhteiseen vuoropuheluun, kehittämiseen, yhteistyötapaamisiin ja alueellisiin verkostoihin.

Hakemuksessa tulee kuvata, millaista yhteistyötä hakija on valmis tekemään hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi yhteisissä toiminnoissa, osaamisen jakamisessa, tilojen yhteiskäytössä tai muussa toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistavassa toiminnassa.

Hyvinvointialue voi nimetä toiminta-avustuksen saajalle järjestöyhdyshenkilön, joka toimii järjestön ja hyvinvointialueen välisen yhteistyön kehittämisen yhdyshenkilönä. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa järjestötoiminnan kattavuutta koko Satakunnassa, edistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja ehkäistä päällekkäistä toimintaa.

Avustettavan toiminnan tulee tukea ja täydentää Satakunnan hyvinvointialueen strategisia tavoitteita ja lakisääteisiä palveluita. Avustusta ei myönnetä toimintaan, joka kuuluu lainsäädännön perusteella hyvinvointialueen järjestämisvastuulle tai joka korvaa hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Avustettavan toiminnan tulee tuottaa palveluja täydentävää lisäarvoa esimerkiksi vertaistuen, osallisuuden, ennaltaehkäisyn, matalan kynnyksen tuen tai yhteisöllisen toiminnan kautta.

Avustusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota muun muassa toiminnan laajuuteen, toteutukseen, vaikuttavuuteen, alueelliseen kattavuuteen, kohderyhmän tavoittamiseen, toiminnan tarpeeseen, yhteistyöhön sekä hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutumiseen.

Yksittäinen toiminta-avustus voi olla suuruudeltaan enintään 25 prosenttia koko toiminta-avustuksiin varatusta määrärahasta, ellei erityisestä syystä toisin päätetä. Tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen järjestötoiminta ja varmistaa rahoituksen tasapuolinen jakautuminen eri toimijoille.

Toiminta-avustuksen myöntäminen on aina harkinnanvaraista ja perustuu hakemusten kokonaisarviointiin. Avustustoiminnassa noudatetaan hallintosäännön mukaista toimivallan jakoa sekä hyvän hallinnon periaatteita. Päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää ja yhdenvertaista. Arviointikriteerit määritellään etukäteen ja niitä sovelletaan hakemuksiin yhdenmukaisesti. Avustuspäätökset perustuvat kokonaisarviointiin ja yhteisiin arviointiperusteisiin.

Avustusta ei myönnetä poliittiseen kampanjointiin tai toimintaan, jonka ensisijaisena tarkoituksena on vaikuttaa poliittisiin mielipiteisiin. Avustusta ei myöskään myönnetä uskonnon harjoittamiseen. Avustettavan toiminnan tulee olla yleishyödyllistä, avointa ja poliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumatonta.

Hyvinvointialue käy järjestöjen kanssa säännöllistä ennakoivaa vuoropuhelua ennen avustushakujen avaamista. Tavoitteena on tunnistaa yhdessä alueen ajankohtaisia ilmiöitä, palvelutarpeita ja strategisia painopisteitä. Vuoropuhelua voidaan toteuttaa esimerkiksi foorumeina, työpajoina ja keskustelutilaisuuksina. Vuoropuhelun avulla järjestöt voivat kohdentaa toimintaansa ja hakemuksiaan paremmin tunnistettuihin tarpeisiin. Samalla hyvinvointialue saa tietoa järjestökentän toiminnasta ja voi kohdentaa avustuksia entistä tarvelähtöisemmin ja vaikuttavammin.

Hyvinvointialue edistää yhteistyötä kuntien kanssa järjestötoiminnan ja siihen kohdistuvan rahoituksen yhteensovittamiseksi. Hyvinvointialue ja kunnat vaihtavat säännöllisesti tietoa järjestöavustuksista, tuetusta toiminnasta ja alueellisista painopisteistä.

Yhteistyön tavoitteena on tunnistaa päällekkäisyyksiä, vahvistaa toiminnan täydentävyyttä ja varmistaa, että järjestötoiminta muodostaa Satakunnassa mahdollisimman yhtenäisen, kattavan ja vaikuttavan kokonaisuuden.

Mikäli myönnetystä avustuksesta maksetaan palkkoja tai palkkioita, avustuksen saajan tulee huolehtia ennakonpidätyksen toimittamisesta sekä muista lakisääteisistä maksuista ja työnantajavelvoitteista. Avustuksen saajan tulee noudattaa yhdistyslainsäädäntöä sekä hyvää kirjanpitotapaa. Avustuksen saajan edellytetään sitoutuvan toimialueensa eettisiin periaatteisiin.

Avustuksen hakijan tulee hakemuksessa vakuuttaa, etteivät hakijajärjestön vastuuhenkilöt ole hakemusta edeltävien viiden vuoden aikana syyllistyneet talousrikoksiin.

Mikäli avustuksen saaja havaitsee, että joku vakuutuksessa mainituista tahoista on vakuutuksessa mainittuna ajankohtana tai avustuksen käyttöaikana syyllistynyt talousrikokseen, avustuksen saajan tulee välittömästi ryhtyä toimiin vahinkojen minimoimiseksi ja ilmoittaa asiasta hyvinvointialueelle.

Avustuksen saajan tulee kuvata avustettava toiminta ajantasaisesti Lähellä.fi-verkkopalvelussa tai Suomi.fi-palvelutietovarannossa. Palvelukuvauksesta tulee ilmetä toiminnan sisältö, kohderyhmä, yhteystiedot ja osallistumisohjeet. Tietojen tulee olla ajantasaisia koko avustettavan toiminnan ajan. Tietojen ajantasaisuus voidaan tarkistaa ennen avustuksen myöntämistä.

Avustuksen saajan tulee ilmoittaa joko toimintakertomuksessaan tai muulla avustuksen myöntäjän edellyttämällä tavalla, että yhteisö on saanut toimintaansa avustusta Satakunnan hyvinvointialueelta.

Avustuksen käytöstä raportoidaan vuosittain seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Raportoinnissa painottuu toiminnan tulosten ja vaikutusten kuvaaminen. Tietojen avulla arvioidaan toiminnan saavutettavuutta, kattavuutta ja vaikuttavuutta sekä tunnistetaan hyviä ja vaikuttavia toimintamalleja.

Raporttiin sisällytetään:

• sanallinen kuvaus avustuksella toteutetusta toiminnasta
• toiminnan tulokset ja vaikutukset
• selvitys tavoitteiden toteutumisesta
• erittely toiminnan kustannuksista.

Avustuksen saaja sitoutuu siihen, että hyvinvointialueella on oikeus tarkastaa avustusta koskevan kustannuspaikan tai tilin tiedot sekä avustuksella toteutettu toiminta.

Jos avustusta ei ole käytetty hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti ja myönnettyyn tarkoitukseen, avustuksen saaja on velvollinen palauttamaan saamansa avustuksen.

Toiminta-avustukset vuodelle 2027 ovat haettavana 1.10.2026-22.10.2026. Linkki hakulomakkeelle on avoinna hakuajan kohdassa ”Hakulomake” hakuaikana. Varaa hakemuksen täyttämiseen tarpeeksi aikaa riittävän ajoissa, ainoastaan hakuaikana saapuneet hakemukset voidaan käsitellä. Huomioi myös, että hakemukseen tulee liittää PRH:n yhdistysrekisteriote, yhdistyksen säännöt ja viimeisin toimintakertomus.

Avustusten jakamisen edellytyksenä on, että aluevaltuusto osoittaa avustuksiin määrärahaa joulukuussa vahvistettavassa talousarviossa. Voit tarvittaessa osallistua avustusinfoon. Avustusinfot Teamsissä järjestetään 7.10.2026 kello 9-10, 9.10.2026 kello 10-11, 13.10.2026 kello 14-15 ja 20.10.2026 kello 12-13. Infoissa käydään läpi avustusperiaatteita ja vastataan avustushakuun liittyviin kysymyksiin.

Liity Teams avustusinfoon tästä linkistä(siirryt toiseen palveluun).

Hakulomakkeelle pääset näistä linkeistä hakuaikana 1.10.2026 kello 12:00 ja 22.10.2026 kello 12:00  välisenä aikana:

Kun haettava avustusmäärä on enintään 1000 €:

Kun haettava avustusmäärä on yli 1000 €:

Huomioithan, että vain hakuaikana saapuneet hakemukset voidaan käsitellä. Hakemus kannattaa täyttää hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä, Satakunnan hyvinvointialue ei vastaa Webropol-järjestelmässä mahdollisesti esiintyvistä teknisistä ongelmista.

Hakemuksen liitteeksi edellytetään yhdistyksen säännöt, viimeisin toimintakertomus sekä patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriote.

Myönnetyt avustukset maksetaan hakijan ilmoittamalle tilille avustuspäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Avustuksen saajan on toimitettava selvitys saamansa avustuksen käytöstä seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Raportointi tapahtuu erillisellä sähköisellä raportointilomakkeella. Raporttiin tulee sisällyttää sanallinen kuvaus avustuksella toteutetusta toiminnasta sekä erittely toiminnan kustannuksista. Lisäksi raportissa tulee arvioida asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä toteutetun toiminnan vaikuttavuutta.

Mikäli avustussumma on 10.000 euroa tai enemmän, tulee raporttiin liittää lisäksi

• tuloslaskelma ja tase,
• toimintakertomus ja
• tilintarkastuskertomus/toiminnantarkastuskertomus

Mikroyhdistysten talouden seurannassa ja raportoinnissa voidaan soveltaa yhdistyslain 37 a §:ssä tarkoitettua kevennettyä tilinpitoa sekä valtioneuvoston asetusta mikroyhdistysten tilinpidosta (887/2023), mikäli yhdistys täyttää kevennetyn tilinpidon edellytykset. Avustuksen saajan tulee kuitenkin pystyä osoittamaan avustuksen käyttö ja avustuksella toteutetun toiminnan kustannukset luotettavasti.

Talouden raportointi toimitetaan hyvinvointialueen hyte-toimintoihin viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Linkki raportointilomakkeelle lähetetään hakijan ilmoittamaan sähköpostiin.

Ellei avustusta ole käytetty hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti ja myönnettyyn tarkoitukseen, on avustuksen saaja velvollinen palauttamaan saamansa avustuksen.

Avustuksen hakija sitoutuu siihen, että hyvinvointialue on oikeutettu tarkastamaan hakijayhteisön avustusta koskevan kustannuspaikan/tilin tiedot ja toiminnan.

Hyvinvointialueen avustamisen ulkopuolelle jäävät normaaliin järjestön toiminnan organisointiin kuuluvat toiminnat, kuten hallinnon kokouspalkkiot ja viestintä (pl. viestintä avustettavasta toiminnasta), sekä merkkipäivän juhlallisuudet. Järjestön hallinnolliset yleiskulut voivat muodostaa enintään 10 % toiminta-avustuksen määrästä.

Avustusta ei myönnetä hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevan palvelun tuottamiseen. Avustusta ei saa käyttää investointeihin tai kiinteän omaisuuden hankintaan tai yhdistyksen omistamien tilojen kunnostamiseen.

Avustus eroaa hankinnasta siten, että avustaminen on täysin vastikkeetonta. Avustamista koskevassa päätöksessä tai sopimuksessa ei velvoiteta avustuksen hakijaa suorittamaan vastapalveluita hyvinvointialueelle.

Pääsääntöisesti avustusta myönnetään vain yleishyödylliseen toimintaan. Avustusten myöntämisessä huomioidaan valtiontukisääntely ja myönnettävän avustuksen kilpailu- ja kauppavaikutukset. Valtion tukia ei voida Euroopan unionin oikeuden mukaisesti myöntää yritystoimintaan. Käsite yritys kattaa myös yhdistykset, säätiöt ja kolmannen sektorin toimijat siltä osin, kuin ne harjoittavat taloudellista toimintaa tarjoten markkinoilla tavaroita tai palveluita.

Toiminta-avustusten painopisteet määrittyvät alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman sekä siihen kuuluvien erillissuunnitelmien perusteella. (siirryt toiseen palveluun)Tutustu alueellisen hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosaan 2026-2029 tästä. Tiedostosta pääsee myös linkeistä suoraan erillissuunnitelmiin.(siirryt toiseen palveluun)

Voimassa olevan alueellisen hyvinvointisuunnitelman painopisteet ovat:

• Elintavat
• Mielen hyvinvointi ja osallisuus
• Turvallinen ja mielekäs arki sekä
• Satakunnan hyvinvointitoimijoiden yhteistyörakenteet

1. Aluevaltuusto hyväksyy talousarvion, jossa järjestöavustusten kokonaismäärä
2. Sote-johtaja päättää avustusmäärärahan jakautumisesta toiminta-avustusten ja hankeavustusten kesken
3. Hyvinvointialueen järjestöavustustyöryhmä kartoittaa palvelutuotannon tarpeita toiminnoille sekä arvioi toiminta-avustushakemukset
4. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialueella valmistellaan esitys yhteistyössä muiden sote-toimialueiden kanssa toiminta-avustusten jakautumisesta järjestöavustustyöryhmän kartoituksen ja arvioinnin perusteella
5. Sote-johtaja päättää toiminta-avustusten kohdentamisesta