Vastuutyöntekijä auttaa edistämään hyvinvointia kokonaisvaltaisesti

Satakunnan hyvinvointialueella ollaan ottamassa vaiheittain käyttöön monialainen tiimimalli, jossa asiakas voi ottaa yhteyttä suoraan nimettyyn vastuutyöntekijäänsä kaikissa terveys- tai muuta tilannettaan koskevissa asioissa. Vastuutyöntekijä voi pyytää asiakkaan tarpeiden mukaan avukseen myös muita tiimin ammattilaisia.

Vastuutyöntekijä tuntee asiakkaan tilanteen ja historian, joten asioiden kertaamista ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta. Vastuutyöntekijän onkin helpompi koordinoida asiakkaan palvelua kokonaisvaltaisesti, jolloin myös palvelun jatkuvuus pystytään turvaamaan paremmin.

Tulevaisuudessa tiimimallin on tarkoitus olla yhä monialaisempi, jolloin vastuutyöntekijä voi olla vaikkapa sosiaalityöntekijä, jos se on asiakkaan palvelutarpeen kannalta sopivampaa. Tavoitteena on palvella ihmistä kokonaisvaltaisesti – ei vain hoitaa sairautta.

Vastuutyöntekijät palvelevat jo useassa Satakunnan sote-keskuksessa ja vähitellen malli otetaan käyttöön kaikkialla hyvinvointialueella.

Sairaanhoidosta terveyden edistämiseen ja kokonaisvaltaiseen palveluun

Sote-keskus Cottonissa Porissa työskentelevällä sairaanhoitaja, hankekoordinaattori Satu Hietaharjulla on jo omakohtaisia positiivisia kokemuksia tiimimallin toimivuudesta. Hietaharjun ja muiden tiimiläisten työnkuva ja näkökulma ovat jo muuttuneet aiemmasta sairauskeskeisestä hoidosta terveyden edistämiseen.

– Tässä toimintamallissa terveyttä lähdetään edistämään aina asiakkaan omista toiveista ja lähtökohdista käsin. Laadimme yhdessä terveys- ja hoitosuunnitelman, jota lähdemme toteuttamaan. Asiakas itse määrittelee omat terveyteensä vaikuttavat tavoitteet, ja vastuutyöntekijä toimii rinnalla kulkijana ja tsempparina, Hietaharju kertoo uudesta toimintamallista.

Painonpudotus, liikunnan lisääminen, paremmat veriarvot, alkoholista eroon pääseminen tai vaikkapa tupakoinnin lopettaminen ovat kaikki esimerkkejä tavoitteista, joiden vaikutukset kantavat pitkälle terveyttä ja elämänlaatua edistävinä ja elinvuosia lisäävinä elämäntapamuutoksina.

– Aiemmin tällainen ennaltaehkäisevä työ kuului lähinnä terveydenhoitajille ja sairaanhoitajat hoitivat sairauksia. Nyt tällaista kahtiajakoa ei enää ole, vaan kaikkien tavoitteena on hoitaa asiakasta niin, ettei niitä sairauksia tulisi.

Hoitajakeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen

Jos aiemmin terveydenhuollon ammattilainen kertoi asiakkaalle, mitä hänen pitää tehdä, nyt asiakas kertoo itse ammattilaiselle, mitä hän haluaa tehdä ja millaisiin muutoksiin hän pyrkii sitoutumaan.

Uudessa toimintamallissa pyritään lisäksi löytämään oireiden taustalla olevat juurisyyt. Kun aiemmin hoidettiin pelkästään esimerkiksi korkeaa verenpainetta, pyritään nyt löytämään syy, miksi verenpaine on korkea.

Hietaharju antaa esimerkin.

–  Verenpainepotilaalla tavoitteena voi olla suolan vähentäminen, normaalipainon saavuttaminen tai puuttuminen johonkin muuhun syyhyn, joka voi olla korkean verenpaineen taustalla. Pyrimme tukemaan asiakasta ja vaikuttamaan juuri niihin asioihin, jotka hän itse kokee tärkeiksi, ja niillä keinoilla, jotka hänelle parhaiten sopivat.

– Pitää kuitenkin aina muistaa, että me kaikki olemme ihmisiä, eikä tavoitteita aina onnistuta saavuttamaan. Onnistumiset ovat useimmiten monien asioiden summa, Hietaharju muistuttaa.

Hiljaa hyvä tulee

Pitkään palveluja tarvitsevien asiakkaiden kanssa tavoitteiden ja elämäntapamuutosten ei odoteta onnistuvan yhdessä yössä, vaan tavoitteisiin pääsemisessä edetään pienillä muutoksilla askeltaen.

– Kun pystytään saavuttamaan yksi elämäntapamuutos, se poikii kuitenkin usein muita hyviä muutoksia, Hietaharju toteaa.

Mitään taikatemppuja eivät ammattilaisetkaan pysty tekemään, mutta alkuun voidaan pyrkiä auttamalla asiakasta vaikkapa mielialan kohentamisessa, mitä kautta hän voi puolestaan saada lisää voimia esimerkiksi kunnon kohentamiseen.

– Pyrimme siihen, että asiakas itse määrittelee tavoitteensa ja tarpeensa, mutta me autamme häntä niiden selvittämisessä ja saavuttamisessa. Löytämään keinot, joilla tavoitteisiin päästään.

Käytännössä tavoitteisiin pyritään pääsemään tiiviisti yhteyttä pitämällä. Aiempien lähitapaamisten sijaan esimerkiksi terveys- ja hoitosuunnitelma voidaan tehdä puhelimitse, jolloin se vie vähemmän ammattilaisen aikaa, ja hoitoa pystytään tarjoamaan useammalle ihmiselle. Työssä hyödynnetään myös enemmän sähköisiä palveluja, kuten asiakkaan ja ammattilaisen välistä sähköistä viestiä ja Omaolo-palvelua.

– Tietenkin, jos asiakas haluaa tavata kasvokkain, hänet voidaan edelleen pyytää vastaanotolle, Hietaharju huomauttaa.