Usein kysytyt kysymykset muutosohjelmasta ja palveluverkkoselvityksestä

Varmaa on, että ketään ei jätetä hoitamatta ja ilman palveluita. Kaikkialla Satakunnassa tulee edelleen olemaan väestön palvelutarpeen mukaisia palveluita.  

Palvelut tuotetaan jatkossa monin eri tavoin. Tulevaisuudessa palvelut voivat olla enenevästi digitaalisia ja liikkuvia. Palveluita ovat muun muassa kotipalvelu, kotihoito, kotisairaanhoito, digipalvelut, liikkuvat palvelut, puhelinpalvelut ja käynnit toimipisteissä, sote-keskuksissa. 

Uusien toimintatapojen avulla vastaamme voimakkaaseen palvelutarpeen kasvuun ja pystymme palvelemaan Satakunnan asukkaita paremmin. 

Hyvinvointialueen palveluita kehitetään niin, että kaikille alueen asukkaille on tarjolla yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset palvelut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisessa kunnassa säilyy niin sanotut kivijalkapalvelut, vaan palveluita voidaan tarjota esimerkiksi liikkuvina palveluina, digipalveluina ja etäpalveluina. Uusien toimintatapojen avulla pystymme palvelemaan Satakunnan asukkaita paremmin. 

Ammattilaisen kohtaaminen kasvokkain tapahtuu jatkossakin tilanteissa, joissa tarvitaan henkilökohtaista vuorovaikutusta. Joissakin hoitomuodoissa palvelu perustuu pääsääntöisesti erityisasiantuntemukseen ja asiakkaan tutkimisessa käytetään laitteita, jotka sijaitsevat fyysisessä rakennuksessa. Kaikki eivät voi tai halua käyttää digipalveluja, ja he tulevat jatkossakin tarvitsemaan kasvokkaista kohtaamista. 

Vielä on aikaista kertoa yksittäisistä sote-keskusten sijainneista. Tärkeämpää on puhua Satakunnan laajuisesta palveluiden verkostosta, josta asiakas saa palvelunsa yhdellä yhteydenotolla monikanavaisesti toteutettuna. Kaikkialla Satakunnassa tulee edelleen olemaan väestön palvelutarpeen mukaisia palveluita. 

Kun asiakas ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä, hän saa vastuutyöntekijän. Vastuutyöntekijä koordinoi jatkossa palvelua ja toimii yhteistyössä esimerkiksi hoitavan lääkärin ja muiden tiimissä toimivien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Jatkossa asiakkaan on hyvä olla suoraan yhteydessä vastuutyöntekijään kaikissa terveyteen ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. 

Palvelut tarjotaan asiakkaille jatkossa monin eri tavoin. Tulevaisuudessa palvelut voivat olla enenevästi digitaalisia ja liikkuvia. Palveluita ovat muun muassa kotipalvelu, kotihoito, kotisairaanhoito, digipalvelut, liikkuvat palvelut, puhelinpalvelut ja käynnit toimipisteessä, sote-keskuksessa. Uusien toimintatapojen avulla vastaamme voimakkaaseen palvelutarpeen kasvuun ja pystymme palvelemaan Satakunnan asukkaita paremmin. 

Kotiin annettavat palvelut muodostavat kokonaisuuden, jolla tarkoitetaan kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa. Se on säännöllistä, usein pitkäaikaista ja toistuvaa. Säännöllisen kotihoidon käyntejä voidaan järjestää asiakkaalle myös digitaalisesti etäyhteyksin. Lisäksi kotona asumisen tukemiseen on tarjolla apuväline- ja ateriapalveluita. Myös erityisen vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja pystytään yhä enemmän tuottamaan omaan kotiin. 

Tulevaisuudessa palvelut voivat olla enenevästi digitaalisia ja liikkuvia, eikä käyntejä toimipisteessä tarvita kuin harvoin. Tavoitteena on, että asiakas saa enenevässä määrin palveluita suoraan kotiinsa. Uusien toimintatapojen avulla vastaamme voimakkaaseen palvelutarpeen kasvuun ja pystymme palvelemaan Satakunnan asukkaita paremmin. 

Liikkuvat palvelut tuovat sote-palvelut asiakasta lähelle. Liikkuvista päivystyspalveluista hyviä ja toimivia esimerkkejä ovat akuutti kotikeskus, kotisairaala ja combilanssi.  

Akuutti kotikeskus vastaa kotisairaala- ja turvapuhelintoiminnasta. Porin ja Rauman seudulla ikääntyvien akuuttitilanteiden hoitoon. Perinteiseen ambulanssiin verrattuna combilanssissa on ensihoitajan työparina ikääntyneiden terveysasioihin perehtynyt sairaanhoitaja sekä suora yhteys lääkäriin. 

Uusina liikkuvina hyvinvointipalveluina otetaan käyttöön suun terveydenhuollon yksikkö, näytteenottoauto ja ns. hyvinvointibussi, jossa on sairaanhoitajavastaanotto ja mahdollisuus lääkärin etävastaanottoon. 

Uusien toimintatapojen avulla vastaamme voimakkaaseen palvelutarpeen kasvuun ja pystymme palvelemaan Satakunnan asukkaita paremmin. 

Liikkuvat palvelut voivat olla kiireettömiä ajanvarakseen perustuvia tai kiireellisiä akuuttiin palvelutarpeeseen vastaavia. 

Digitaalinen asiointi perusmuodossaan sisältää asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden chat- ja videovastaanotot, sähköisen ajanvarauksen, esitietojen asiointilomakkeita sekä mahdollistaa puolesta asioinnin ja omien tapahtumien ja hoitokirjausten katselun.  

Nämä palvelut muodostavat tulevaisuudessa digitaalisen sote-keskuksen, jonne on helppo ottaa yhteyttä. Asiakas voi hoitaa osaa asioista sähköisesti 24/7 vuoden jokaisena päivänä. 

Digipalvelut ovat kattavasti tarjolla sata.fi -sivustolla (palvelut – asioi sähköisesti) ja chat-palvelut etusivun oikeassa alakulmassa. Asiakaspalvelun chat-palvelu on avoinna arkisin 8.00–17.30, mielenterveyden chatistä saa apua mielenterveyteen liittyvissä asioissa 24/7. Lapsiperheiden ja nuorten chateistä saa tukea erilaisiin elämäntilanteisiin. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille on myös käytössä pyydä apua -nappi, jonka kautta voi pyytää apua ja tukea omaan, perheen, ystävien tai muiden läheisten tilanteeseen liittyen. Se löytyy verkkosivultamme

Uusien toimintatapojen avulla vastaamme voimakkaaseen palvelutarpeen kasvuun ja pystymme palvelemaan Satakunnan asukkaita paremmin. Digitaaliset palvelut auttavat myös kohdentamaan palveluita kasvokkaisiin kohtaamisiin. 

Jos digitaalinen asiointi ei ole mahdollinen, voi asioida puhelimitse. Palveluneuvojat voivat auttaa tarvittaessa asiakkaita, joille digitaalinen asiointi aiheuttaa haasteita. Tavoitteena on, että yhä enemmän palveluista tuotetaan diginä. 

OmaKannassa voi hoitaa asioita toisen henkilön puolesta. Siihen oikeuttaa huoltajuus tai suomi.fi-valtuutus. OmaKannassa on mahdollista asioida alaikäisen lapsen tai toisen aikuisen puolesta. Myös yli 10-vuotiaan lapsen tiedot näkyvät huoltajille, kun tarvittavat muutokset on tehty terveydenhuollossa. 

Puhelimitse voi edelleen soittaa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä asioissa kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä omaan vastuutyöntekijään tai sähköisesti Omaolon kautta(siirryt toiseen palveluun) (omaolo.fi). Asiakas voi ottaa myös yhteyttä moneen satakuntalaiseen sote-keskukseen sähköisesti. Ohjeet löytyvät terveysasemien sivuilta.

Jos edellä mainitut tavat eivät ole mahdollisia, voi ottaa yhteyden yleiseen ajanvarausnumeroon. Sitä kautta mahdollisesti puhelu ohjautuu takaisinsoittoon.  

Jos tarvitset hoitoa päivystyksessä, soita aina päivystysavun numeroon 116 117 ennen kuin tulet päivystykseen. Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112. 

Hyvinvointialueen palvelunumeroon 0100 2244 soittaminen on asukkaille ilmaista. Numeroon voi soittaa, kun ei tiedä mihin olisi yhteydessä. Palveluneuvonnasta saat yleistietoa sosiaali- ja terveyspalveluista, ohjausta omaan elämäntilanteeseen sekä opastusta oikean palvelun löytämiseksi. Lisää palvelunumeroita löydät sata.fi (etusivu – palvelut – valitse tarpeesi mukaan). 

Puhelimella tai tietokoneella voi ottaa yhteyttä myös chatin kautta. Asiakaspalvelun chat-palvelu on avoinna arkisin 8.00–17.30, mielenterveyden chatistä saa apua mielenterveyteen liittyvissä asioissa 24/7. Lapsiperheiden ja nuorten chateistä saa erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvistä tuen tarpeista ja haasteista. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille on myös käytössä pyydä apua -nappi, jonka kautta voi pyytää apua ja tukea omaan, perheen, ystävien tai muiden läheisten tilanteeseen liittyen.

Ensivaste tarkoittaa asiakkaan luokse lähetettävää lähintä mahdollista yksikköä, joka kykenee aloittamaan välittömät toimenpiteet asiakkaan peruselintoimintojen turvaamiseksi, antamaan tehostettua ensiapua, arvioimaan asiakkaan tilan ja raportoimaan tilanteesta eteenpäin.   

Pelastuslaitoksella on onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan ja varautumiseen liittyviä palveluita. 

Hätäkeskuksesta lähetetään ambulanssi, kun sille arvioidaan olevan tarve, kuten ennenkin. 

Päivystyksessä hoidetaan potilaita, jotka tarvitsevat kiireellistä hoitoa, jota ei voi siirtää seuraavaan päivään. Soita aina päivystysavun numeroon 116 117 ennen kuin tulet päivystykseen. Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.  

Satakunnan pelastuslaitos tuottaa onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan, varautumisen palveluja koko Satakunnan alueelle. Se tekee työtä maakunnan asukkaiden, yritysten sekä kaikkien täällä vierailevien turvallisuuden puolesta. Pelastustoiminnalla tarkoitetaan onnettomuuksien sattuessa ja uhatessa suoritettavia kiireellisiä pelastustehtäviä. 

Yöpäivystystä ei ole muualla kuin Porissa ollutkaan enää pitkään aikaan, joten siltä osin asia ei muutu. Yleisesti henkilökuntaresurssit pidetään kunnossa ja oikein mitoitettuna asiakasmääriin nähden.

Tapahtumat ja esimerkiksi onnettomuudet voivat tuoda ruuhkahuippuja, mutta asiakkaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä.

Ennen päivystykseen lähtöä soita aina ilmaiseen päivystysapunumeroon 116 117. Hätätilanteessa soita 112. 

Kankaanpäässä kiireellisten lääkärivastaanottojen tarve viikonloppuisin on ollut vähäistä ja asiaa on selvitelty pitkään. Todellisia kiirevastaanottoa vaativia asioita on hyvin vähän, ja niistä suurin osa on vaatinut Satasairaalan tutkimusta ja hoitoa. Viikonloppupäivystyksen järjestäminen on myös tullut kustannuksiltaan kohtuuttoman kalliiksi, koska palvelu on jouduttu toteuttamaan ostopalvelulääkärien hankintana. Omaa henkilöstöä ei ole yrityksistä huolimatta saatu. 

Päiväaikaista toimintaa on kehitetty ja parannettu muun muassa tiimimallia ja vastuutyöntekijyyttä kehittämällä. Tällä hetkellä takaisinsoittoihin pystytään vastaamaan samana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä pienessä osassa soittoja. Kiireellisissä tai puolikiireellisissä asioissa lääkäriaika pystytään järjestämään nopeasti. 

Osa vuodeosastoista muuttuu jatkossa arviointi- ja kuntoutusosastoiksi, joissa on aktiivista toimintaa asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin ja kuntoutuksen osalta. 

Hoitoonpääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa (hoitotakuu). Kiireetöntä hoitoa tarjotaan hyvinvointialueella asuville sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Hoitoonpääsylle on säädetty tietyt enimmäisajat. Kehitämme muutosohjelmassa hoito- ja palveluketjuja ja sitä kautta hoitoonpääsyä entistä sujuvammaksi ja paremmaksi. 

Sote-keskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön pitää saada yhteys arkisin saman päivän aikana. 

Kiireettömän sairaanhoidon ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä arviointia seuraavien 14 vuorokauden aikana, jos hoitoon hakeutumisen syynä on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen. 

Hyvinvointialueen pitää julkaista verkkosivuillaan tietoa hoitoon pääsystä ja odotusajoista, josta on linkitys ajantasaisiin THL:n tietoihin hyvinvointialueen hoitoonpääsystä (THL:n verkkosivut).(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 

Hyvinvointialueen strategian (2023–2025) mukaan kehitämme palvelujen yhdenvertaista saatavuutta hyödyntämällä teknologiaa, sähköisiä ja liikkuvia palveluita. Tavoitteemme on tarjota esimerkiksi pienissä kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluita tukeutuen palveluiden monipuoliseen tuottamiseen etäpalveluna ja liikkuvina palveluina. Uusien toimintatapojen avulla vastaamme voimakkaaseen palvelutarpeen kasvuun, pystymme palvelemaan Satakunnan asukkaita paremmin ja turvaamme henkilöstön saatavuuden, riittävyyden ja hyvinvoinnin. 

Kehitämme Satakunnan vetovoimaisuutta jatkuvasti yhdessä kuntien, oppilaitosten, maakuntaliiton ja sidosryhmien kanssa, sillä tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia nyt ja tulevaisuudessa. Uudistumalla turvaamme henkilöstön saatavuuden, riittävyyden ja hyvinvoinnin.  

Meillä on jo onnistumisen kokemuksia, sillä esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden liitto SML valitsi Kankaanpään terveyskeskuksen vuoden 2021 työpaikaksi. SML kehui Kankaanpään terveyskeskusta erityisesti lääketieteen kandidaattien riittävästä tuesta ja opastuksesta. 

Tavoitteena henkilöstöresurssien kohdistamisessa ja työnjaossa on tukea palvelujen tuottamista. Muutosohjelmassa huomioidaan henkilöstön saatavuus ja riittävyys. Henkilöstövuokrausta ja henkilötyöpanokseen liittyvää ostopalvelua vähennetään. Osaamiskeskittymät toimivat vetovoimatekijöinä. Uudistumalla turvaamme henkilöstön saatavuuden, riittävyyden ja hyvinvoinnin.  

Vielä toistaiseksi ei ole, mutta toiminnallisen ja taloudellisen muutosohjelman toimeenpano vaikuttaa asiaan hyvin paljon. Jos näissä emme onnistu, niin joudumme valmistelemaan lisää toimenpiteitä. 

Palveluverkon uudistamisella vastataan kasvavaan palvelutarpeeseen, palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen, henkilöstön riittävyyteen ja kustannusten kasvun hillintään. Palveluverkkotyöllä turvataan satakuntalaisten palvelut ja tavoitellaan yhä laadukkaampaa tapaa palvella asiakkaita. Väestön palveluntarve on ensisijaista. 

Tarvitsemme nopeita ja merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja uudenlaisia tekemisen tapoja, joiden kautta voimme parantaa tuottavuutta pysyvästi. Systemaattista uudistumista tarvitaan koko hyvinvointialueen laajuisesti. 

Palvelujen verkoston uudistamisen tarve johtuu muun muassa taloudellisista ja työvoiman saatavuuteen liittyvistä syistä. Hyvinvointialueelle ennustetaan tälle vuodelle noin 59 miljoonan euron alijäämää, ja valtio edellyttää, että se katetaan kahden vuoden kuluessa. Lisäksi Satakunnassa on tälläkin hetkellä toimipisteitä, joihin ei saada riittävästi henkilökuntaa. Palvelua tai toimipistettä ei lopeteta, ellei tilalla ole osoitettuna korvaavaa palvelua (liikkuva palvelu, digipalvelu, muu toimipiste). Lainsäädäntö turvaa kaikille asukkaille lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 

Hyvinvointialueuudistus lähtee siitä, että hyvinvointialue järjestää koko maakunnan kattavat yhdenvertaiset palvelut, jolloin kuntarajoilla ei ole merkitystä. Palvelujen sijoittelussa otetaan huomioon muun muassa palvelujen tarve, väestörakenne ja henkilöstön saatavuus.

Satakunnassa niitä kutsutaan sote-keskuksiksi, jotka toimivat verkostona ja joiden yhteydessä tarpeen mukaan on perhekeskus ja / tai ikäkeskus. Lähtökohtaisesti niissä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon vastaanottotoimintaa eli hoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, hammaslääkäreitä, suuhygienistejä sekä erityistyöntekijöitä väestön palvelutarpeen mukaan. Jossain määrin niissä on myös kuvantamista sekä näytteenottoa eli laboratoriopalveluita. 

Vuodeosastohoito tulisi keskittää kahteen toimipisteeseen. Tähän on syynä potilasturvallisuus, toiminnan varmistaminen, osaamisen keskittäminen ja rekrytoinnin helpottaminen. Vuodeosastohoito muuttuu osittain arviointi- ja kuntoutuspaikoiksi. 

Sairastavuus eroaa Satakunnan hyvinvointialueella alueittain. Sairastavuus on suurinta Kankaanpäässä, Merikarvialla ja Pomarkussa. Vähäisintä Ulvilassa, Eurajoella ja Raumalla. 

Tämä pitää huomioida väestön palvelutarpeessa ja siihen vastaamisessa. 

Palveluverkkoselvityksen loppuraportti julkaistaan 2.10.2023. Se ei ole päätös. Osa nykyisistä sosiaali- ja terveyskeskuksista kuitenkin korvataan liikkuvilla ja digitaalisilla palveluilla. 

Lokakuun alussa julkaistaan palveluverkkoprojektissa valmistuneet esitykset niistä konkreettisista toimenpiteistä, joista tulisi lähteä liikkeelle kohti vuotta 2040. 

Palveluverkkotyössä otetaan huomioon myös väestön palvelutarpeiden erot ja muutokset. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien satakuntalaisten pitää saada yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut, mutta kaikille ei jatkossakaan tarjota palveluita samalla tavalla. 

Palvelut tuotetaan jatkossa monin eri tavoin. Pidemmällä tulevaisuudessa palveluita tarjotaan yhä enemmän digitaalisesti ja mobiilisti. Palvelut voivat olla myös liikkuvia, kuten esimerkiksi kotisairaala, suun terveydenhuolto, näytteenotto ja hoitajavastaanotto. Uusien toimintatapojen avulla vastaamme voimakkaaseen palvelutarpeen kasvuun. Uudistusten avulla pystymme palvelemaan Satakunnan asukkaita paremmin. 

Niitä on järjestetty kahvikiertueena nyt jo pitkin syksyä aluehallituksen puheenjohtaja Harri Lehtosen johdolla seuraavilla paikkakunnilla: Eura, Huittinen, Rauma, Kankaanpää ja Säkylä. Kesällä jalkauduttiin SuomiAreenan aikaan vahvasti Poriin. Loppuvuonna on tulossa vielä Karvia, Merikarvia, Eurajoki ja Harjavalta. 

Kyllä. Asiasta kerrotaan runsaasti lisää hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksessä ja muutosohjelmassa.

Tarvitsemme nopeita ja merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja uudenlaisia tekemisen tapoja, joiden kautta voimme parantaa tuottavuutta pysyvästi. Systemaattista uudistumista tarvitaan koko hyvinvointialueen laajuisesti. Uusien toimintatapojen avulla vastaamme voimakkaaseen palvelutarpeen kasvuun, pystymme palvelemaan Satakunnan asukkaita paremmin ja turvaamme henkilöstön saatavuuden, riittävyyden ja hyvinvoinnin. 

Palveluverkkosuunnitelman toimeenpanon yhteydessä hyvinvointialueen nykyisin käytössä oleva vuokratilamäärä saattaa ensivaiheessa vähentyä kokonaisuudessaan noin 70 000 m², joka vastaa noin 12 % koko hyvinvointialueen tilakannasta. Satakunnassa on sote-toimitilaa asukasta kohden laskettuna 36 % enemmän kuin hyvinvointialueilla keskimäärin.  

Hyvinvointialueen omassa omistuksessa oleva tilamäärä kasvaa noin 17 000 m² ja vajaakäytöllä olevien tilojen käyttöastetta nostetaan. 

Tiilimäellä Porissa sijaitsevat tilat peruskorjataan ja niihin sijoitetaan palveluverkkosuunnitelman mukaan toimintaa, joka täyttää parhaalla mahdollisella tavalla palveluverkkotyön tavoitteet.

Kyse on kuntien omistamista tiloista, joten niiden jatkokäyttö on kuntien päätösvallassa. 

Vuoden alussa perustetut hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa säästöpaineissa. Satakunnan hyvinvointialueella on 92 miljoonan euron säästöohjelma kahdelle seuraavalle vuodelle. Satakunnan palvelutarve ja resurssit eivät pysy tasapainossa ilman muutoksia. Hyvinvointialueen toiminta täytyy sopeuttaa rahoituksen mukaiseksi. Kustannuskasvu on hillittävä ja kustannuksia leikattava, jotta hyvinvointialue pysyy lain määrittämissä raameissa. 

Vuoden 2024 talousarvio on parhaillaan valmistelussa toimialueilla, joten varmaa tieto ensi vuoden tilanteesta ei vielä ole. Yleinen kustannustaso asettaa kuitenkin haasteet tiukassa raamissa pysymiselle. Saattaa siis olla, että 92 miljoonaa ei ole riittävä, mutta olemme tässä viisaampia noin kuukauden kuluessa. 

Malli muuttui entisestä hyvin paljon ja palvelujen yhdenvertaisuus on vaatinut lisäpanostusta. Rahoituslain lähtökohtana on laskennallinen palvelutarve, mikä myös poikkeaa huomattavasti aikaisemmasta kuntapohjaisesta tarkastelusta. Lisäksi taustalla vaikuttavat korona, Ukrainan sota ja hoitajien lakot, jotka kaikki loivat jonoja palveluihin. Globaalilla taloustilanteella on myös vaikutuksensa. Satakunnan palvelutarve ja resurssit eivät pysy tasapainossa ilman muutoksia. Hyvinvointialueen toiminta täytyy sopeuttaa rahoituksen mukaiseksi. Kustannuskasvua on hillittävä ja kustannuksia leikattava, jotta hyvinvointialue pysyy lain määrittämissä raameissa. 

Hyvinvointialueiden investointeja rajoittaa valtioneuvoston vahvistama lainanottovaltuus, ja hyvinvointialueita koskee myös velvollisuus laatia investointisuunnitelma eri ministeriöiden hyväksyttäväksi. Valtionvarainministeriö myöntää lainanottovaltuudet hyvinvointialueille. Lainanottovaltuuksien muuttamisessa ja muissa prosesseissa alueelle asetetaan ehdot, jotka tukevat toiminnan uudistamista ja talouden tasapainottamista. 

Tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää ja että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet.  

Hyvinvointialueen rahoituksen riittävyys varmistetaan vuosittain vahvistettavalla investointeja varten otettavan pitkäaikaisen lainan ottamista koskevalla rajoitteella eli sitomalla lainanottovaltuus talouden kantokykyyn. Satakunnan hyvinvointialueen rahoituskehys on sellainen, ettei rahaa ole esimerkiksi perustoiminnan investointeihin, ellemme saa lainaa. Merkittävien alijäämien kattaminen edellyttää nopeutettuja sopeutustoimia. Näitä toimia tehdään muutosohjelmassa. 

Laissa tarkoitettu valtuus on sidottu hyvinvointialueen vuosikatteeseen, käytännössä lainanottovaltuuden määrään vaikuttavat sekä hyvinvointialueen tuottojen ja kulujen suhde että lainojen määrä. Lainojen määrässä otetaan huomioon edellisen tilinpäätöksen lainamäärä sekä talousarvion mukaiset lainojen nostot ja lyhennykset. 

Vuonna 2024 satakunnan hyvinvointialueen lainanottovaltuus on 0 euroa, ja Satakunnan hyvinvointialue on hakeutunut poikkeuksellisen lainanottovaltuuden hakumenettelyyn.