Valtuutettujen kyselytunti

Aluevaltuutettuille suunnattu kyselytunti oli tarkoitus järjestää aluevaltuuston kokouksen yhteydessä 10.6. Kokouksessa sovittiin, että valtuutetuilta tulleisiin kysymyksiin vastataan kirjallisesti kokouksen aikataulusyistä.

Alta löytyy kysymykset ja niihin tulleet vastaukset:

Niina Immonen: Paljonko säästötoimia saadaan muutosohjelmasta vuonna 2024? Miksi muutosohjelma ei ole edennyt toivotunlaisesti?

Vastaus: Muutosjohtaja Anneli Lehtimäki

Muutosohjelma etenee, tilannekatsaus esitelty aluevaltuuston kokouksessa 10.6.

Vihreät: Miten hyvinvointialue pyrkii lastensuojelussa hillitsemään lakisääteisten palvelujen (mm. sijoitukset ja huostaanotot) kustannuksia ja kasvua? Miten painopistettä saadaan siirrettyä ennaltaehkäisyyn?

Vastaus: Toimialuejohtaja Hanna-Leena Markki

Kaikissa kuntien ja hyvinvointialueen peruspalveluissa lasten ja aikuisten (vanhempien osalta) tehdään perustyötä ennalta ehkäisevästi. Sillä laajalla työllä on merkitystä lastensuojelun tarpeeseen. Jokaisella on velvollisuus omassa työssään lasten suojeluun. Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelun piiriin tulee ohjautua vain suojelun tarpeessa olevat lapset, jolloin lastensuojelussa pystytään tekemään vaikuttavampaa työtä.

Toimialueella sijoitusten ja huostaanottojen hillitsemiseksi edistetään lasten riippuvuustasoisen päihdehuollon avo- ja laitoshoidon kehittämistä sekä perheintensiivityön kehittämistä (lastensuojelun ja psykiatrian kiinteä yhteistyö lastensuojelun avohuollon asiakkaille). Lisäksi varhaisen tuen mielenterveyspalvelut ja Nepsy hoitopolku kehittäminen aluillaan.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteiskehittäminen on tärkeä kokonaisuus myös vanhempien ja perheiden huomioimisessa eri palveluissa.

Kodin ulkopuolissa sijoituksissa käytetään aina ensisijaisesti omaa palvelutuotantoa huomioiden lapsen etu. Systeemisen työotteen laaja-alainen käyttöönotto ja työskentely vahvistaa lastensuojelun avohuollon palveluita.

Keskusta: Millaisia konkreettisia toimenpiteitä hyvinvointialue on tehnyt tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon yksiköiden henkilöstön saamiseksi? Myös huomioiden henkilöstön pito- ja vetovoiman.

Vastaus: Toimialuejohtaja Jaana Männikkö

Henkilöstövajaus on valtakunnallisesti haasteellinen. Satakunnan alueelle olemme järjestäneet yhdessä oppilaitosten kanssa laajasti oppisopimuskoulutusta. Laajaa yhteistyötä tehty muidenkin oppilaitosten kanssa.

Keskusta: Millaisia toimenpiteitä Arvi-yksiköiden eteen on tehty ja tullaan vielä tekemään, jotta pystytään jatkossakin turvaamaan, että paikkoja riittää kaikille, ihmisiä ei tarvitse siirtää kauas, eikä hoito nouse kenenkään kohdalla liian kalliiksi?

Vastaus: Toimialuejohtaja Jaana Männikkö

Arviointi- ja kuntoutusyksikönpaikkoja tullaan lisäämään syksyllä. Tällä hetkellä paikkoja on laskennallisesti liian vähän Porin alueella. Toimintaa ja toimintoja kaikissa arviointi- ja kuntoutusyksikön paikkoja on yhtenäistetty. Hyvinvointialueella on hyväksytyt ohjeet ja käytännöt asiakasmaksujen harkinnanvaraiseen alentamiseen tai niistä vapauttamiseen. Arviointi- ja kuntoutusyksikön paikka pyritään järjestämään mahdollisimman lähellä asiakkaan kotia tai hänen toivomassaan yksikössä. Tämä toteutuu hyvin, kun kyseessä on ennalta suunniteltu jakso, mutta nopeat siirrot sairaalasta tai kriisipaikan tarve ratkaistaan vapaiden paikkojen puitteissa. Arviointi- ja kuntoutusyksiköissä ei kustannussyistä ole varaa pitää kuin pientä ”väljyyttä”. Tämä väljyys koskee lähinnä sitä, että arviointi- ja kuntoutusyksiköissä ylläpidetään vastaanottokykyä koskien kriisipaikan tarvetta (24/7 toimintaa).

Keskusta: Ja ikäihmisiin liittyen myös se, että miten varmistetaan, ettei kukaan, etenkään haavoittuvassa asemassa oleva ikäihminen (jolla ei välttämättä ole edes omaisia) joudu pallotelluksi ja siirretyksi jatkuvasti paikasta toiseen, lyhyellä varoitusajalla, ilman pysyvämpää paikkaa. Tällaisia tapauksia on valitettavasti ollut, ja se ei ole inhimillistä. Etenkin kun monesti on kyseessä muistisairas henkilö, jolle jatkuvat muutokset ja muutot ovat monin tavoin ongelmallisia ja heikentävät toimintakykyä entisestään.

Vastaus: Toimialuejohtaja Jaana Männikkö

Yksittäisiä siirtoja arviointi- ja kuntoutusyksiköstä toiseen on ollut. Taustalla on ollut tarve turvata riittävä henkilöstöresurssi ja jo aiemmin sovittujen jaksojen toteutuminen. Tilanteet ovat johtuneet kriisipaikan tarpeesta, mutta on haluttu, että esimerkiksi omaishoitajien vapaat toteutuvat eli kriisiasiakkaana saapunut on joutunut siirtymään eri yksikköön. Tulevilla lisäpaikoilla pyritään välttämään nämä. Jos asiakas joutuu siirtymään yksiköstä toiseen paikkatilanteen vuoksi, niin kustannuksista vastaa hyvinvointialue.

Niina Immonen: Mitä konkreettisia toimia on tehty yhteisöllisen asumisen lisäämiseksi Satakunnan alueella? Onko yhteisöllinen asuminen todellisuudessa ratkaisu vai keinotekoinen keino siivota tilastoja, ja asiakkaat rasittavat hybridiyksikön yöhoitajaa kuitenkin tai turvapuhelinpalvelua yöaikaan?

Vastaus: Toimialuejohtaja Jaana Männikkö

Kuntien kanssa neuvotellaan rakennuskannan lisäämisestä siten, että kunnat voisivat rakennuttaa ja ha järjestäisi tarvittaessa yhteisöllistä asumista ko. rakennuksissa. Yhteiskilpailutus YTA-alueen kanssa on tulossa tämän vuoden aikana.

Yhteisöllinen asuminen on todellisuudessa ratkaisu ei keinotekoinen keino. Asiakkaamme eivät ole meille rasite, olemme ja työskentelemme heitä varten! Asiakkaat eivät koskaan rasita työntekijöitä kutsuessaan apua tarvelähtöisesti.

Vihreät: Mistä johtuu, että iäkkäitä asiakkaita makuutetaan sairaalaosastoilla ja arviointiyksiköissä pitkiä aikoja, vaikka alueen kanssa yhteistyösopimuksen tehneissä hoitoyksiköissä olisi vapaita paikkoja? Mikä on todellinen tilanne?

Vastaus: Toimialuejohtajat Jaana Männikkö ja Pia Lahtinen

Pitkä arviointi- ja kuntoutusaika saattaa johtua siitä, että kaikki kuntoutumisen potentiaali saadaan hyödynnettyä. Nyt osa jonoista on syntynyt siitä syystä, että pitkäaikaispäätöksiä on tehty liian nopeasti kuntouttamatta asiakasta lainkaan vielä sairaalassa oloaikanaan (ns. vanhan mallin mukaan). Mikäli asiakas jonottaa arviointi- ja kuntoutusyksikössä odotus voi liittyä siihen, että pyritään täyttämään toive pysyvän asumispaikan suhteen. Paikkaa odottaessa asiakas osallistuu yksikön kuntouttavaan toimintaan aktiivisesti ja hänen kuntoutumistaan tuetaan edelleen.

Keskusta: Miten hyvinvointialue varmistaa, että kaikille niille haavoittuvassa asemassa oleville ikäihmisille, joiden oikea paikka ei enää ole kotona, löytyy hoivapaikkaa läheltä omaisia tai muita läheisiä? Etenkin kun joitakin toimivia, nykyisiä hoivalaitoksia ollaan ajamassa alas, vaikka tarve hoivapaikoille on tulevina vuosina vain kasvamassa, kaikkialla hyvinvointialueen alueella.

Vastaus: Toimialuejohtajat Jaana Männikkö ja Saila Hohtari

Paikka ei valitettavasti tulevaisuudessa välttämättä löydy heti läheltä omaista kuten kysymyksessä todetaan. Tärkeintä on kuitenkin laatia kattava hoito- ja palvelusuunnitelma asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja hänen tarvitsemistaan palveluista. Suunnitelmassa on tärkeintä huomioida asiakkaan kuntoutuksen ja palvelujen tarve ja niiden saavuttamiseksi tehtävä toiminta. Hyvän hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen antaa asiakkaalle mahdollisuuden osallistua itseään koskevan suunnitelman tekemiseen, toimeenpanoon ja arviointiin.

Kysymys kohdistuu painotetusti ikääntyneisiin ja heidän asumiseensa ja hoivaan. Mielenterveys- ja päihdenäkökulmasta, mikäli ikääntyneillä tähän liittyvää sairastamista ja asumispalvelujen tarvetta, pyritään palvelutarpeensa ja hoidon tarpeensa mukainen paikka järjestämään.

Niina Immonen: Onko järkevää säästää toiminta hengiltä, jotta saadaan investoitua uuteen kuumasairaalaan ja erikoissairaanhoidon tiloihin? Mitä investointeja on suunniteltu perusterveydenhuoltoon? Miksi edelleen painopiste on vahvasti erikoissairaanhoidossa?

Vastaus: RakennuttajajohtajaJari Syystö ja vastuualuejohtaja Anssi Luoma

Nykyisen Kuumasairaalan (K-rakennus) kiinteät sairaalalaitteet ja talotekniikka tulevat lähivuosina elinkaarensa päähän.

Nykyaikainen sairaala- ja talotekniikka ei mahdu nykyisiin Kuumasairaalan tiloihin enää ongelmitta. Vanhan kuumasairaalan korjaaminen toiminnan keskellä on erittäin hankalaa, kallista ja potilasturvallisuutta vaarantavaa.

Nykyisessä kuumasairaalassa ei pystytä toteuttamaan yksilösuojaa.

Tulevaisuuden toimintaan suunnitellut optimaaliset tilaratkaisut parantavat työntuotavuutta.

Kuumasairaalan uudistaminen on täysin välttämätöntä sairaalan tulevaisuuden kannalta.

Vasemmistoliitto: Mihin toimiin hyvinvointialue on ryhtymässä alijäämän kattamiseksi?

Vastaus: Talousjohtaja Jyrki Vatanen

Alijäämiä katetaan muutosohjelmalla ja siihen kuuluvalla palveluverkkohankkeella sekä yhteistoimintamenettelyllä. Lisäksi talouden johtamiseen ja ohjaamiseen on panostettu esim. ostostoppiohjeistuksella.

Niina Immonen: Mitkä todennäköisyydet ovat, että pystymme kattamaan alijäämät määräajassa?

Vastaus: Talousjohtaja Jyrki Vatanen

Hyvinvointialueen alijäämä v. 2023 oli 50,8 miljoonaa euroa ja v. 2024 hyväksytyssä talousarviossa alijäämä oli 56,7 miljoonaa euroa.

Talouden tilinpäätösennusteen mukaan alijäämä v. 2024 tulisi olemaan 69,3 miljoonaa euroa.

Kumulatiiviset alijäämät v. 2023 ja 2024 tulevat olemaan noin 120,1 miljoonaa euroa, jos v. 2024 tilinpäätöstulos on ennusteen mukainen.

Talousarvion v. 2025 laadintaohjeessa on asetettu tavoitteeksi tehdä v. 2025 talousarvio +/- 0 tulokselle.

Ei ole realistista, että v. 2026 saataisiin katettua v. 2023 ja 2024 kumulatiiviset alijäämät.

Keskusta: Miksi hyvinvointialue ei ole tehnyt vaikutustenarviointia palveluverkkosuunnitelmassa?

Tällä hetkellä Pohjois-Satakunnan kunnat ovat tekemässä vaikutustenarviointia omakustanteisesti, koska hyvinvointialue ei ole saanut aikaiseksi tehdä tätä.

Hyvinvointialueen tulisi huomioida palveluverkkopäätöksiä tehdessään myös kuntien tekemät vaikutustenarvioinnit. Olisi tärkeä tehdä vaikutustenarviointi laajasti, ottaen huomioon kokonaisuus, jotta palveluntarvetta pystyttäisiin paremmin arvioimaan.

Vastaus: Projektijohtaja Kalevi Mäkipää

Vaikutustenarviointi tulisi tehdä reaaliaikaisten tietojen perusteella, koska toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Jos arviointi olisi tehty palveluverkkosuunnitelman valmistelun yhteydessä, niin osa arviointiin käytettävistä tiedoista olisi vanhentuneita. Palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty suurimmat toimintaympäristön muutokset, kuten väestökehitys, työvoiman saatavuus sekä tulevan palveluverkon välimatkamuutokset kiinteään toimipisteeseen. Näitä samoja muuttujia käytetään osana myös arvioinnissa, joka tehdään hyväksytyn palveluverkkosuunnitelman mukaisesti päätöksenteon yhteydessä

Niina Immonen: Miksi liikkuvista palveluista ei ole tehty esteettömiä?

Vastaus: Projektijohtaja Kalevi Mäkipää

Ajanvarauksellisia liikkuvia palveluita on tulevaisuudessa kolme:

Näytteenottoauto, terveyspalveluajoneuvo sekä suun terveydenhuollon vaunu.

Terveyspalveluajoneuvo sekä suun terveydenhuollon vaunu eivät ole käytössä. Edellä mainitut palvelut ovat esteettömiä.

Näytteenottoauto on jo käytössä. Se ei ole esteetön eli autossa ei ole henkilönostinta. Henkilönostin olisi nostanut ajoneuvon painoa, joka olisi vaatinut auton kuljettajalta C-luokan ajokortti (kuorma-auto). Tämä vaade olisi asettanut epävarmuutta auton käytölle. Käynti näytteenottoautoon tapahtuu portaiden kautta, jossa on tukeva kaide, mikä mahdollistaa myös liikkumisessa tukea tarvitsevan henkilön käynnin näytteenottoautoon. Liikuntakyvyttömän asiakkaan osalta voidaan mahdollistaa näytteenotto myös kotona sekä kiinteässä toimipisteessä.

Keskusta: Liikkuva laboratorio / näytteenottoauto, onko tähän autoon tulossa parannuksia? Tällä hetkellä autoon kulkeminen on vaikeaa ja huonokuntoiset eivät pääse sinne.

Vastaus: Projektijohtaja Kalevi Mäkipää

Ks. edellinen vastaus.

Sinikka Alenius: Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkkopäätösten keskeisenä periaatteena on, että päätöksillä tavoitellaan muun ohessa esteettömyyttä. Näytteenottoauton hankinnan yhteydessä nousee esiin kysymys, miten esteettömyys varmistetaan Satakuntaa kiertävän auton hankinnassa.

Ja miten esteettömyys huomioidaan rakennushankkeiden kohdalla tai erilaisten laitteiden hankinnan yhteydessä. Satakunnan hyvinvointialueen asiakkaina on vammaisia, sairaita ja ikäihmisiä, heille tämä esteettömyyden huomioon ottaminen on erittäin tärkeä asia.

Vastaus: Projektijohtaja Kalevi Mäkipää

Ks. edellinen vastaus.

Niina Immonen: Mihin perustuvat kunnille tarjottujen vuokrasopimusten pituudet? Mikäli vuokrasopimus on lyhyt, onko odotettavissa, että tilat jäävät kunnille eikä niiden sopimuksia sopimuskauden päätyttyä enää jatketa?

Vastaus: Tekninen johtaja Kari-Matti Haapala

Vuokrasopimusten pituudet perustuvat kolmannen osapuolen arvioon kiinteistön kunnosta kuntien antamien tietojen pohjalta, sekä arvioon työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa ja mahdolliseen tulevaan tarpeeseen järjestellä toimintaa. On mahdollista, että vuokrakauden jälkeen hyvinvointialue ei käytä kiinteistöä.

Soile Ojala-Seppä: Mitä on tapahtunut nyt Harjavallan sairaalan osalta? Päivätoiminta on siirtymässä sinne elokuun alussa. Mihin tilaan on suunniteltu 60-paikkainen Arviointi- ja kuntoutusosasto? Miten on huomioitu tilojen toimivuus? Mitkä olivat käyttökustannukset per vuosi, silloin kun Harjavallan sairaalassa oli vielä toimintaa? Tuleeko millään tavalla säästöä, jos toimivista tiloista siirretään vanhukset tiloihin, joihin joudutaan tekemään mittavia remontointeja?

Vastaus: Tekninen johtaja Kari-Matti Haapala

Harjavallan sairaalan kohdalla on huomattava, että rakennuskokonaisuus on ha:n omaa, ja osin suojeltu, eikä kiinteistöstä ole käytännön mahdollisuutta päästä eroon.

Arviointiyksikkö sijoittuu vanhaan päärakennukseen ja tilojen suunnittelussa on mukana tilojen käyttäjät. Käyttäjiltä saadun palautteen mukaan tilat saadaan hyvin toimintaa tukeviksi.

Harjavaltaa koskevat säästöt on esitetty palveluverkkosuunnitelmassa. Suora säästyvä vuokrasumma on vuositasolla 860 000 jonka lisäksi tulee muut säästöt.

Keskusta: Mikä on todellinen investointisuunnitelma, kun vaikuttaa siltä, että viime aikoina julkisuudessa olleet ratkaisut kiinteistöihin (esim. Himmeli) vaikuttavat menevän palveluverkkosuunnitelman ylitse?

Vastaus: Tekninen johtaja Kari-Matti Haapala

Himmeliä ja Porin kaupunginsairaalaa koskevat investoinnit on suunniteltu sisällytettäväksi investointisuunnitelmaan 2026 joka tuodaan valtuuston käsittelyyn joulukuussa 2024

Vasemmistoliitto: Kuinka hyvinvointialue huolehtii henkilöstön jaksamisesta ja hyvinvoinnista?

Vastaus: vs. HR-johtaja Katri Mannermaa

Henkilöstön vastuu työhyvinvoinnista perustuu ensisijaisesti työntekijän omaan vastuuseen viitaten työturvallisuuslain 18 §:än, missä työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Lisäksi työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä osaltaan vastaa työnantaja eli linjaorganisaatio työturvallisuuslain 8 § mukaisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa on määritelty, mistä asioista linjaorganisaatio vastaa.

Tämän lisäksi hyvinvointialueella on voimassa oleva (28.12.2023 HR-johtajan päätös) työsuojelun toimintaohjelma, minkä mukaan työturvallisuus ja työhyvinvointi toteutuu strategisten arvojen mukaisesti:

Palvelemme yhdenvertaisesti → Kohtaamme toisemme työyhteisössä tasapuolisesti.
Kohtaamme inhimillisesti → Huomioimme onnistumisia ja opimme poikkeamista.
Toimimme ammatillisesti → Johtaminen tukee henkilöstön hyvinvointia ja henkilöstö osallistuu toiminnan kehittämiseen.
Uudistamme vastuullisesti → Kehitämme toimintaa jatkuvan parantamisen periaattein.

Työsuojelun toimintaohjelmassa on kuvattuna myös työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin pätevyydet, mikä antaa perustan työnantajan työturvallisuusperehdytykselle. Työsuojelun toimintaohjelmassa on seuraavat työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden painopisteet:

Yhteisöllisen työpaikkakulttuurin kehittäminen
Ennakoivan turvallisuuskulttuurin vahvistaminen sekä
muutoksen tukeminen.

Toimenpiteitä tullaan arvioimaan hyvinvointialueen yhteistyötoimikunnassa vuosittain.

Lisäksi hyvinvointialueella on valmisteilla työyhteisöohjelma (työhyvinvointiohjelma). Ohjelma linkittyy samaan aikaan Kevan erikseen rahoittamaan työhyvinvointihankkeeseen ”Inhimillisesti kestävä työ” vuosille 2024-2025. Tähän prosessiin ollaan hankittu kokonaisvaltainen HR-tietojen strateginen data-analyysi Ossi Auran toimesta. Tavoitteena on, että johtoryhmän johdolla painopisteitä tarkastellaan yhdessä lomien jälkeen. Harkinnassa on lisäksi työyhteisöohjelman nivominen osaksi tulevaa henkilöstöohjelmaa, ettei ha:lla ole liikaa ohjelmia.

Perusperiaatteena tulee olemaan, että henkilöstöohjelma (työhyvinvoini mukana) linjaa, miten ha:lla eri tasoilla huolehditaan työhyvinvoinnista. Lisäksi ohjelmaan sisällytetään organisaatio- ja toimialuetasoisia toimenpiteitä toimialueiden eri tarpeiden perusteella. Työhyvinvointivastuu ei ole henkilöstöpalveluissa, vaan se on linjaorganisaatiossa.

Vihreät: Miten omavalvonta toimii Sata-alueen hoivayksiköissä ja miten se on tällä hetkellä organisoitu?

Vastaus: Järjestämisjohtaja Marika Lanne

Omavalvontaa toteutetaan johtamisjärjestelmän mukaisesti. Hallintosäännössä on määritelty johdon omavalvonnan vastuut. Yksittäisen työntekijän osalta omavalvonnan vastuu tarkoittaa ilmoitusvelvollisuutta. Omavalvontaa ohjataan hyvinvointialueen omavalvontaohjelman ja -suunnitelmien kautta.

Niina Immonen: Minkä hintaista on ikäihmisen hoito kuntoutus- ja arviointiyksikössä? Paljonko halvempaa se on kuin ympärivuorokautinen asumispalvelu? Miten erikoissairaanhoidon hoitojaksojen pituutta on saatu lyhenemään?

Vastaus: Järjestämisjohtaja Marika Lanne

Kuntoutus- ja arviointiyksiköiden osalta oman tuotannon hinnan laskenta on vielä kesken. Em. yksiköiden vuorokausihinta on kalliimpi kuin ympärivuorokautisten asumispalveluiden, koska kuntoutus- ja arviointiyksiköiden henkilöstömitoitus on suurempi ja yksiköissä asiakkaiden parissa työskentelee moniammatillisen tiimi. Erityistason osastoihin verrattuna vuorokausihinta puolestaan on edullisempi.

Erikoissairaanhoidossa aikavälillä 1-4/2024 on ollut 1300 hoitopäivää vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2023. Tämä on seurausta mm. potilassiirtojen tehostumisesta perustason hoito-osastoille ja kotiutukseen ja jatkohoitoon liittyvän toiminnan kehittämisestä yhteistyössä erityis- ja sairaalapalvelujen ja ikäihmisten toimialueen kanssa. Myös eri erityistason osastojen integroinnissa on edistytty.

Niina Immonen: Missä vaiheessa YT:t ovat?

Vastaus: Järjestämisjohtaja Marika Lanne

Aluehallitus päättänyt 18.6. kokouksessaan yhteistoimintaneuvottelujen päättämisestä.

Vasemmistoliitto: Miten hyvinvointialue seuraa ja arvioi palveluiden laatua ja asiakastyytyväisyyttä?

Vastaus: Järjestämisjohtaja Marika Lanne

Palvelujen laatua seurataan omavalvontaohjelman mukaisesti seuraavasti: asiakaspalautteet, yhteydenotot potilas- ja sosiaaliasiavastaaviin, muistutusten ja kanteluiden määrä, vaaratapahtumailmoitukset ja saatavuustiedot.

Asiakastyytyväisyyden osalta asiakaspalautejärjestelmän hankinta on parhaillaan kilpailutuksessa. Nykytilanteessa hyvinvointialueen laajuisesti on käytössä verkkopalaute ja erikoissairaanhoidossa tekstiviestipalaute ja näiden osalta seurataan palvelujen NPS-lukua (net promoter score).

Niina Immonen: Pelastustoimen avun antaminen viivästyi lähes 15 minuutilla Kankaanpäässä, kun käynnissä on synergiamallin kokeilu. Mitä olisi tapahtunut, jos asukkaat olisivat olleet kotona eikä savusukellusta olisi päästy kokeilusta johtuen aloittamaan alusta. Kuka on vastuussa?

Vastaus: Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen

Pelastustoimi ja -laitos ei aukottomia palveluita kykene tuottamaan. Ajoittain tilanne on ylivoimainen jo, kun pelastuslaitos saa hälytyksen. Näin oli Kankaanpään tapauksessa, kun hätäilmoituksen mukaan rivitalon katto paloi ilmiliekillä.

Kankaanpään tulipalossa yhden henkilön saapumisen viivästyminen ei ratkaisevasti vaikuttanut lopputulokseen.

Suomessa ja Satakunnassa on käynnissä rivitalopalojen seuranta tämän vuoden alusta alkaen. Tänä aikana tämä oli ensimmäinen rivitalopalo koko Satakunnassa.

Sammutustyössä tulee nykyisin harkita ja käyttää myös ns. vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä savusukelluksen ja sisältä sammuttamisen sijaan, varsinkin jos pelastusyksikön suorituskyky on tehtävään nähden puutteellinen.

Henkeä pelastava savusukellus on hyvin harvinainen, koko Satakunnassa näitä on luokkaa yksi kolmessa vuodessa. Henkeä pelastava savusukellus voidaan aloittaa ilman turvaparia eli myös henkilöstöllä, joka synergiatilanteessa osallistuu hälytykseen pelastusyksikössä.

Jos ja kun toimintaa ja taloutta sopeutetaan, joudutaan tinkimään palveluiden aukottomuudesta.

Vihreät: Kuinka usein Satakunnassa pelastustoimen johtamissa tehtävissä, kuten liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden tai rakennuspalossa häkämyrkytyksen saaneiden avuksi, hätäkeskus tai ensihoidon kenttäjohtaja hälyttää paikalle sopimuspalokuntien ensivasteyksikköjä suhteessa kaikkiin tehtäviin? Miksi olemassa olevia voimavaroja (ajoneuvokalusto, hoitovälineistö, vapaaehtoinen henkilöstö 24/7) ei käytetä kiireellisissä tehtävissä? Miksi ensivastehenkilöstöltä vaaditaan osaamista, jota ei kuitenkaan hyödynnetä? Miksi pelastustoimessa toimitaan etupainotteisesti, mutta ensihoidossa ei noudateta tätä periaatetta?

Vastaus: Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen

Ensivastetoiminta on Erityis- ja sairaalapalveluiden vastuulla ja se tekee sitä koskevat ratkaisut. Pelastuslaitos ja sen osana sopimuspalokunnat ovat palveluntuottajan asemassa.

Pelastuslaitoksella oli vuonna 2023 kaikkiaan 5.014 tehtävää, joista ensivastetehtäviä oli 815 kpl eli 16 % kaikista tehtävistä. Ei ole tiedossa eikä selvitettävissä kuinka paljon ensivastetehtävistä oli kysyttyjä tehtäviä, joihin hätäkeskus tai ensihoidon kenttäjohtaja olisi hälyttänyt paikalle sopimuspalokuntien ensivasteyksikön. Päätetyn käytännön mukaisesti pelastustoiminnan tehtäviin ei erillistä ensivasteyksikköä hälytetä.

Liikenneonnettomuuksia oli 667, näissä hoitotoimenpiteitä annettiin itsenäisesti 83:ssa tehtävässä. Resurssipula on kirjattu 14:ään tehtävään, oletettavasti nämä jotakin poikkeusta lukuun ottamatta koskivat pelastusyksikön vahvuutta, ei ensihoidon tai -vasteen puutetta.

Pelastuslaitos ei ole oikea taho vastaamaan voimavarojen käyttöä, vaaditun osaamisen hyödyntämistä tai ensihoidon etupainotteisuutta koskeviin kysymyksiin. Nämä ovat osa kokonaisuutta, joka on Erityis- ja sairaalapalveluiden vastuulla ja toimii sen ohjeistuksen mukaan.

Vasemmistoliitto: Minkälaisia säästötoimenpiteitä pelastustoimeen on tulossa?

Vastaus: Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen

Tähän ei täsmällistä vastausta ole annettavissa. Sata-alueen talous on alijäämäinen ja pelastustoimi ei ole toiminnan ja talouden sopeuttamisesta sivussa. Meneillään on prosesseja, joita käsitellään yt-menettelyssä ja sen perusteella käynnistettävissä toimenpiteissä.

Pääsääntöisesti pelastustoimea koskevat alustavat suunnitelmat edellyttävät toteutuakseen aluevaltuuston päätöstä palvelutason muuttamisesta.

Vasemmistoliitto: Miten Satakunnan hyvinvointialue turvaa pelastustoimen nykyisen palvelutason Satakunnassa?

Vastaus: Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen

Tähän ei vastausta ole. Valion rahoitus ha:lle on riittämätön ja pelastustoimi ei ole toiminnan ja talouden sopeuttamisesta sivussa. Mahdollisia sopeutustoimia voidaan tehdä vain ehdolla, että niiden jälkeenkin pelastustoimi toimii sitä koskevan lainsäädännön ja muiden normien mukaan.

Keskusta: Millaisia toimenpiteitä on tulossa tulevaisuudessa akuuttiin kotikeskukseen?

Vastaus: toimialuejohtaja Pia Lahtinen

Akuuttiin kotikeskukseen kuuluvat kotisairaalatoiminta, palliatiivinen kotisairaalatoiminta, hengityshalvausyksikkö sekä osa maakunnan turvapuhelintoiminnasta. Kotisairaalatoiminta on kotiin tuotua sairaalatasoista hoitoa eli ilman sitä hoitoa potilasta hoidettaisiin sairaalan osastolla. Jotta pystymme vastaamaan muutosohjelman säästötavoitteisiin osastohoidon vähentämisestä, tulee meidän pystyä nykyistä paremmin vielä vastaamaan kotisairaalapalveluiden kysyntään erityisesti Porin alueella. Toki kehittämistyötä tehdään koko maakunnan alueella.

Palliatiivinen hoito on ollut kahden eri vastuualueen hallinnon alla, jatkossa pyritään kokoamaan palliatiivinen hoito yhden vastuualueen alle ja samalla myös tiivistämään sekä palliatiivisen polikliinisentyön että osastotyön sekä myös palliatiivisen kotisairaalatoiminnan keskinäistä yhteistyötä. Valtakunnalliset palliatiivisen hoidon tavoitteet ohjaavat kehittämistyötämme.

Turvapuhelintoiminta on aiemmin ollut osin omana toimintana, osin ostopalveluna usealta eri palveluntuottajalta. Omasta palvelutuotannosta on vastannut AKK ja osassa aluetta kotihoito. Jatkossa toiminnan on tavoitteena olla osana omaa toimintaa yhteistyössä kotihoidon ja AKK:n tuottamana, toiminnan hallinnollinen johtaminen on vielä selvityksen alla.

Vihreät: Millaisia lähitulevaisuuden suunnitelmia on akuutti kotikeskuksen ja kotisairalaan toiminnoille?

Vastaus: toimialuejohtaja Pia Lahtinen

Ks. edellinen vastaus.

Vihreät: Miten ensihoitopalveluja toimintaa seurataan ja raportoidaan? Asiaa ei ole määritetty palvelutasopäätöksessä. Mitä tietoja ja tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta raportoidaan raportoida luottamushenkilöille vuosien 2023 ja 2024 vuosien osalta?

Vastaus: toimialuejohtaja Pia Lahtinen

Ensihoidon palvelutasoa seurataan L-S yta-ohjausryhmän toimesta kvartaaleittain. Ensihoitopalvelun riskialueet jaetaan neljään alueluokkaan, jotka ovat ydintaajama, muu taajama, asuttu maaseutu ja muut alueet. Tunnuslukuja tarkastellaan kaikissa riskialueissa erikseen.

Ensihoitopalvelun tehtäväkiireellisyysluokassa A ja tehtäväkiireellisyysluokassa B käytetään väestön tavoittamisaikojen kuvaamisessa riskialueluokittain tunnuslukuja, joilla kuvataan missä ajassa puolet alueen väestöstä tavoitetaan (AB50) (keskiluku eli mediaani) sekä tunnuslukuja, joilla kuvataan missä ajassa 90 prosenttia väestöstä tavoitetaan (AB 90) (90 % osuus). Lisäksi raportoidaan viiveet niistä tehtävistä, jotka eivät ole toteutuneet 90 prosentin tavoittamisosuuksissa. AB 50 ja AB 90 määritetään YTA-tasoisesti yhteneviksi ensihoidon ohjausryhmän toimesta vuosittain. Näitä tunnuslukuja seurataan ohjausryhmässä kvartaaleittain. Samoin seurataan C ja D kiireellisyysluokan tehtävien toteumaa.

Luottamushenkilöille raportointia ei ole määritelty, mutta tunnusluvut voidaan tuoda esimerkiksi seuraavan palvelutasopäätösesityksen yhteydessä. Toki tarvittaessa muutenkin.

Niina Immonen: Hyvinvointialueuudistuksessa oli tarkoitus panostaa perusterveydenhuoltoon ja nyt ollaan tilanteessa, jossa palveluverkkosuunnitelman läpiviennillä karsitaan maakunnan asukkaille tärkeitä lähipalveluita ja terveysasemia. Mitä toimia on tehty erikoissairaanhoidosta säästöjen hakemiseksi? Siis konkreettisesti? Onko henkilötyövuosia siirretty perusterveydenhuoltoon?

Vastaus: hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila

Erikoissairaanhoidon puolella on monta muutosohjelman mukaista prosessia meneillään tavoitteena sekä tukea perustasoa että myös vastata säästötavoitteisiin. Erikoissairaanhoidon osastopaikkoja on huomattavasti vähennetty, taustalla on koko vuodeosastoprosessin tarkastelu toimialarajojen yli. Ennen projektin aloitusta erikoissairaanhoidossa oli noin kahden osaston verran jatkohoitoon jonottajia, nyt vain muutamia. Tammi-maaliskuun aikana erikoissairaanhoidossa oli n. 1300 hoitopäivää vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Hoitopäivähintojen mukaan laskettuna tämä vähennys on noin 1,3 milj euroa, mikä näkyy myös toimialueen talouden toteumassa säästönä. Osastopaikkojen vähentämisen myötä myös vakanssien määrää on vähennetty, irtisanomisia ei kuitenkaan ole jouduttu toteuttamaan, vaan henkilöstö on siirtynyt muihin avoimiin vakansseihin joko omalle tai jollekin toiselle toimialalle.

Erikoissairaanhoidossa on lisätty etävastaanottojen määrää ja pyritty fyysisiä kontrollikäyntejä korvaamaan etäkontakteilla. Aiempaa enemmän on kontrollikäyntejä myös siirretty lääkäriltä hoitajille. Perustason vahvistamiseksi ei ole mielekästä siirtää pitkälle erikoistuneita eri erikoisalojen lääkäreitä perustason työntekijöiksi, vaan erilaisin konsultaatiokäytäntein tukea perustason yleislääkäreiden työtä. Eri erikoisalojen lääkärit vierailevat säännöllisesti perustason lääkäreiden työkokouksissa, jolloin on koulutuksellisen näkökulman lisäksi mahdollisuus myös yhdessä sopia erikoisalakohtaisia toimintatapoja esim. lähetekäytäntöihin liittyen. Erikoissairaanhoidossa on lähes joka erikoisalalla lääkärivajetta ja useita virkoja täyttämättä, mikä asettaa haasteensa myös perustason konsultaatioiden järjestämiseen. Yhteistyöllä on kuitenkin saatu yksinkertaistettua useita prosesseja, joissa potilaan polku on selkiytynyt ja potilaan hoidon kannalta turhia käyntejä on saatu karsittua. Esimerkkinä uniapneapotilaan hoitopolku. Mittava hanke on myös diabetespotilaiden hoidon painopisteen siirtäminen perustasolle. Suunnitteilla on perustason ja erityistason yhteinen diabeteskeskus, joka hallinnollisesti sijoittuisi aikuisten palveluihin.

Vihreät: Miten Sata-alue on varautunut uuden vammaispalvelulain voimaantuloon, jossa lakisääteisiä palveluja lisätään? Kuitenkin hyvinvointialuejohtajan (SK 9.5.2024) mukaan vammaispalveluissa on ”isoja potteja säästettävissä”. Miten?

Vastaus: toimialuejohtaja Saila Hohtari

Uusi vammaispalvelulaki tuo mukanaan uusia palveluita sekä tarkentaa jo olemassa olevia. Olemme varautuneet mm. koulutuksellisin keinoin, suunnitelleet kilpailutuksia syksylle aivan uusille palveluluille, huomioitu nykyisissä kilpailutuksissa (kyydinvälitys), neuvoteltu hengityslaitteen varassa olevien henkilöiden siirtymisestä sairaalapalveluista vammaispalveluun. Ensi vuoden budjettia ei ole vielä alettu valmistella, mutta joutunemme budjetoimaan uusiin palveluihin niin, ettei määrärahaa voida siirtää nykyisistä palveluista, esimerkkinä tuettu päätöksenteko tai erityinen osallisuuden tuki. Koska palvelut ovat uusia, volyymien arvioiminen on luonnollisesti hankalaa. Oma asiansa on tietysti se, keneen lakia sovelletaan; tästä päättyi juuri lausuntokierros. Se iso potti, mihin SK:n artikkelissa viitaan, koskee vammaispalvelussa olevaa tehostamisen ja optimoinnin varaa ja tarvetta. Tämä on eri asia kuin vammaispalvelulakiin varautuminen.

Marja-Leena Alho ja Sauli Ahvenjärvi: Miten vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta on järjestetty Satakunnassa?

Vastaus: toimialuejohtaja Saila Hohtari

Lainsäädäntöpohja lähtökohtaisesti on perusopetuslaissa ja kunnalle vapaaehtoista. Mikäli kunta järjestää tulisi kuitenkin tarjota myös vammaisille lapsille ja ha:n kanssa voidaan neuvotella mahdollisesti es. lisäohjaajien palkasta.

Kunnat tuottavat eri tavoin, joten ha tuottaa myös omana ja ostona.

Hyvinvointialueen näkökulmasta lainsäädäntö velvoittaa palvelua tuottamaan osana kehitysvammaisten erityishuoltoa, mikäli palvelu on välttämätön.

Marja-Leena Alho ja Sauli Ahvenjärvi: Kunnilla on mahdollisuus järjestää perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Kun sosiaalitoimi kuului vielä kunnille, ei toiminnan järjestämisessä vammaisten lasten kohdalla törmätty rajapintoihin. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuu ml. vammaispalvelulakiin ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin sisältyvät tehtävät ovat hyvinvointialueen järjestämisvastuulla

Miten vammaisten lasten iltapäivätoiminta on järjestetty Satakunnan kunnissa? Saavatko he tasaveroisen mahdollisuuden osallistua iltapäivätoimintaan?

Vastaus: toimialuejohtaja Saila Hohtari

Omana toimintana, ostopalveluna sekä palveluna, jossa järjestäjä on kunnan sivistystoimi ja ha saattaa maksaa kyseisten asiakkaiden ohjaajien palkan. Ks edellinen kysymys.

Yhteistyötä tehdään edelleen ha:n ja sivistystoimen kanssa. Lähtökohtaisesti, mikäli koulu järjestää iltapäivätoimintaa lapsille, pitäisi heidän järjestää palvelu myös vammaisille lapsille mutta ns. ylimääräisien kustannuksien maksamisesta neuvotellaan ha:n kanssa. Ha:lla on törmätty rajapintoihin. esimerkiksi aamuhoitoa ei järjestetä sivistyksen puolelta, kehitysvammadiagnoosilla olevia lapsia ei ole otettu sivistyksen järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaan. Ha on tarkentanut lakisääteisiä kriteerejä, joten aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu vain (Ehl) lain kehitysvammaisten erityishuollosta mukaisiin palveluihin.

Kaikille ehl:n mukaiset kriteerit täyttäville, välttämättömästi palvelua tarvitseville järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa. Esim. jos vanhemmat ovat kotona niin palvelua ei pääsääntöisesti saa. Järjestämistavat vaihtelevat, koska kunnat tarjoavat palvelua eri tavalla ja myös asiakkaiden määrät ja tarpeet vaihtelevat hyvin paljon.

Vasemmistoliitto: Kuinka pitkät ovat keskimääräiset odotusajat eri sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten lastensuojelun ilmoituksiin reagoimiseen, lääkärin vastaanotolle tai mielenterveyspalveluihin?

Vastaus: sote-johtaja Sari Rantanen

Palvelutakuuta koskevat tiedot ovat luettavissa Sata.fi sivuilla vuoden 2024 alusta neljän kuukauden välein.

Valtuutetut voivat omaehtoisesti seurata ha:n hoitojonoja sivustoiltamme. Tässä viimeisin ikääntyneiden tilasto.

Palvelu tai prosessi Odotusajat 1.7.-31.12.2023

Palvelutarpeen selvittäminen 86 % toteutunut alle 7vrk kuluessa

Kotiin annettavat palvelut ka 3 vrk (alle 7vrk)

Omaishoidontuki ka 3 kk

Ympärivuorokautinen palveluasuminen ka 36,2 vrk (alle 3 kk )

Asiakkaat saavat yhteyden pääsääntöisesti saman päivän aikana kaikista yhteydenottokanavista (puh, walk-in, sähköinen asiointi) ; satunnaisia poikkeuksia hyvin harvoin.

Sähköiset asioinnit pystytään hoitamaan ajallaan kahden tunnin palvelulupauksen mukaisesti.

Kiireellisissä tapauksissa lääkäriin pääsee koko Satakunnan alueella yleensä aina saman päivän aikana.

Kiireettömissä asioissa hoitotakuussa (14 vrk) ovat Länsi-Pori, Pohjois-Pori, Rauma, Huittinen, Säkylä, Eura sekä Eurajoki ja Luvia.

Kiireettömissä asioissa lääkäriin pääsee Itä-Porissa, Harjavallassa, Kokemäellä ja Nakkilassa sekä Kankaanpäässä kehyskuntineen keskimäärin n. kolmessa viikossa, eli ei olla aivan hoitotakuussa.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden jonot:

Psykososiaalisen tuen yksikön tiimeissä jonot noin 2 viikkoa (tiimissä, jossa ajanvaraukseton palvelu, ei jonoa). Päihdeklinikat 2–4 viikkoa. Katkaisuhoito- ja päihdekuntoutumisyksikkö noin viikko. Toiminnallisen kuntoutumisen yksiköt 2 viikkoa. Asumisen asiakasohjaus; asiakkaan kiireellisyydestä riippuen 1–3 viikkoa.

86% lastensuojeluilmoituksista käsitellään 7vrk kuluessa. 8-14vrk 4,5% ja yli 14vrk 1,1%.

Kiireelliset ilmoitukset hoidetaan välittömästi.

Palvelutarpeen arvioinnit valmistunut 94,4% 3kk:n kuluessa.

Vasemmistoliitto: Miten Satakunnan hyvinvointialue varmistaa palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden kaikille asukkaille, riippumatta asuinpaikasta, iästä tai muista tekijöistä?

Vastaus: sote-johtaja Sari Rantanen

Toimintaohjeet, RAI toimintakykymittaristo palvelutarpeen arvioissa.

Palvelutarpeen arvion ja päätöksenteon yhdenmukaistamista on tehty mittavasti mm. Toimeentulotuessa ja vammaispalveluissa. Miepässä on aloitettu mm ASSI-asiakasohjaus toiminta, jossa arvioidaan yhdenvertaisesti/keskitetysti asumispalvelujen tarvetta. Vammaispalveluissa otetaan käyttöön RAI. Palvelut tuotetaan monikanavaisesti lähi, etä, digi/mobiili ja liikkuvina palveluina palvelutarpeen mukaan.

toimialuejohtaja Hanna-Leena Markki:

Yhteisillä toimintaohjeilla, sääntökirjoilla ja kriteereillä, jotka laadittu palveluille. Palvelutarpeen arvio tehdään yhdenmukaisin tavoin. Perhekeskustoimintamallin avulla; kaikissa perhekeskuksissa samat palvelut, toimintamallit ja ohjeistus käytössä.

Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuoltoa johdetaan keskitetysti koko hyvinvointialueella, jolla turvataan yhdenvertaiset palvelut kaikille asiakkaille. Ostopalvelut on kilpailutettu, joiden käyttö on ensisijaista ostoissa.

Vasemmistoliitto: Kuinka hyvinvointialue huomioi erityisryhmien, kuten ikääntyneiden tai vammaisten henkilöiden, tarpeet palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa?

Vastaus: sote-johtaja Sari Rantanen

Asiakkaiden osallisuus toteutuu palveluiden suunnitellussa vaikuttamistoimielinten kautta (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto). Lisäksi on asiakasraateja ja käytetään kokemusasiantuntijoita.

Tarkastellaan tulevien vuosien väestöennusteita ja sairastavuutta.

Vammaiset: Asiakkaille järjestetään välttämättömät, lakisääteiset palvelut talousarvion raameissa. Asiakkaille tehdään palvelutarpeen arvio ja tarpeet otetaan huomioon palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa.

Nepsy lasten ja nuorten palvelupolku/tarjotin on kehitteillä, mutta on jo olemassa mm. nepsyvalmentajia, nepsypainotteista perhetyötä ja työskentelyä ADHD-diagnoosin saaneiden lasten vanhempien kanssa. Perhekeskuksessa moniammatilliset tiimit hoitavat erityislasten palvelukokonaisuudet.

Henkilökunnalla on erilaista erityisosaamista eri palveluissa.

Vasemmistoliitto: Miten hyvinvointialue tiedottaa ajankohtaisista asioista ja muutoksista asukkailleen?

Vastaus: viestintäpäällikkö Sini Gahmberg

Satakunnan asukkaille, asiakkaille ja potilaille viestitään laajasti hyvinvointialueen päätöksistä ja palveluista. Asiakasviestintää tehdään monikanavaisesti ja laajasti Satakunnan alueella.

Verkkosivut ovat osoitteessa sata.fi, ja sieltä on myös pääsy nykyisiin digipalveluihin.

Salli-asiakaslehti jaetaan kaikkiin satakuntalaisiin kotitalouksiin joko aamulehden välissä tai mainospostin seassa. Lehti jaetaan talouksiin, joissa ei ole mainosjakelun kieltoa. Salli-lehtiä toimitetaan Sata-alueen toimipisteisiin asiakkaille luettavaksi ja tarpeen mukaan kotiin annettavaksi. Sallia jaetaan myös SuomiAreenan kansalaistorilla. Salli ilmestyy kahdesti vuodessa. Lehdestä saa ajankohtaista tietoa ja hyvinvointiin liittyviä ideoita.

Radiokanavista käytössä ovat Radio Pori, Nostalgia, Iskelmä, Top 51 ja Radio Ramona. Median suuntaan yhteistyötä on tehty siten, että vuonna 2023 julkaistiin tai hoidettiin yhteensä 550 mediatiedotetta tai -pyyntöä.

Sosiaalisessa mediassa Satakunnan hyvinvointialueella, Satasairaalalla ja OLKA-toiminnalla on viralliset tilit. (mm. Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä, X:ssa.) Niiden kanssa yhteenlaskettuna Sata-alueella on yhteensä 80 tiliä eri yksiköistä.

Lisäksi järjestämme tapaamisia, yleisöluentoja ja osallistumme messuille, näitä on tekemässä lukuisa joukko viranhaltijoita, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Uutuutena on aloittanut liikkuva neuvontapalvelu ikääntyneille.

Sata-alue tekee myös yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa some- ja kuntalehtien sisällöissä.

Niina Immonen: Miten säästötoimet näkyvät hyvinvointialueen hankinnoissa?

Vastaus: hankinta- ja logistiikkajohtaja Juha-Pekka Heikkonen

Hyvinvointialueen johtoryhmä on linjannut, että vain ehdottoman välttämättömät hankinnat tehdään

Materiaalihankintoja tarkastellaan moniammatillisena yhteistyönä ja pyritään löytämään kustannustehokkaampia vaihtoehtoja

Palveluhankintoja tarkastellaan erikseen asetetun työryhmän toimesta – tavoitteena on löytää nykyistä kustannustehokkaampia tapoja palveluiden tuottamiseksi

Kaikkia merkittäviä palvelusopimuksia tarkastellaan ja ne uudelleen kilpailutetaan jo ennen voimassa olevan sopimuskauden päättymistä, mikäli sen arvioidaan tuovan kustannussäästöjä

Niina Immonen: Mitä säästöjä olisi saatavissa YTA-alueiden tiiviimmällä yhteistyöllä? Onko mahdollista päättää ja kilpailuttaa yhteisesti lääkäriostopalvelut tai lastensuojelu?

Vastaus: hankinta- ja logistiikkajohtaja Juha-Pekka Heikkonen

YT-alueen yhteistyösopimuksen liitteeksi on laadittu hankintayhteistyösopimus.

Sopimukselle on kirjattu, että palveluhankintoja tarkastellaan kolmikantayhteistyössä – tarkastelu on parhaillaan käynnissä hyvinvointialueiden välillä.

Palveluhankintojen yhteiskilpailutukset ovat mahdollisia ja sellaisia tullaan todennäköisesti joissakin tapauksissa hyödyntämään.

Jokaisen yhteishankinnan suhteen tulee tehdä tapauskohtainen arvio hyödyistä ja haitoista.

Koska jo yksittäisten hyvinvointialueiden volyymit ovat varsin suuret, suuruuden ekonomia ei välttämättä kaikissa hankinnoissa toimi

Ennen kaikkea tulee huomioida yhteishankintojen vaikutus markkinoihin sellaisissa hankinnoissa, joissa markkina on valmiiksi keskittynyt.

Ensimmäinen YT-alueen laajuinen palveluiden yhteiskilpailutus tulee todennäköisesti käynnistymään vuoden 2023 aikana, mutta hankinnan kohdetta ei ole vielä hyvinvointialueiden välisissä keskusteluissa päätetty.

Vihreät: Miten vahvistetaan lakisääteisten vaikuttamistoimielinten (nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto) toimintaa ja yhteistyötä suhteessa aluevaltuustoon?

Vastaus: hallintojohtaja Anna Alarautalahti-Heurlin

Keskinäisellä poliitikkojen ja vaikuttamistoimielinten välisellä keskustelulla. Esimerkiksi aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtajistot voivat vierailla vaikuttamistoimielinten kokouksissa.