Terapiat etulinjaan -menetelmät auttavat lasten ja nuorten mielenterveystyötä

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet, erityisesti masennus ja ahdistuneisuus, ovat lisääntyneet, eikä suunta näytä olevan ainakaan alaspäin. Tähän haasteeseen vastatakseen ovat mielenterveysalan ammattilaiset yhdessä kehittäneet Terapiat etulinjaan –toimintamallin, joka on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja sote-uudistuksen tukea. Samalla toimintamalli mahdollistaa terapiatakuun toteuttamisen hyvinvointialueilla.  

– Näitä menetelmiä on otettu käyttöön niin perustason mielenterveysyksiköissä kuin erikoissairaanhoidossakin, kertoo Terapiat etulinjaan -menetelmiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoon kentälle tuonut Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja, menetelmäohjaaja ja hankekoordinaattori Tiina Ilola.

Menetelmistä saavat apua ensisijaisesti mielenterveyden haasteista kärsivät lapset ja nuoret, mutta ne ovat tärkeä apuväline myös ammattilaisille.

– Ajan myötä perustason työ lasten ja nuorten mielenterveyden eteen alkaa varmasti vähentää myös erikoissairaanhoidon kuormitusta, Ilola uskoo. 

IPC- ja IPT-N –menetelmät keskittyvät ongelmien aiheuttajiin

Satakunnassa ensimmäiset käyttöön otetut menetelmät olivat IPT-N (Interpersonal therapy) erikoissairaanhoitoon sekä IPC (Interpersonal Counselling), jota on koulutettu opiskeluhuollon ammattilaisille.

IPC-ohjanta sekä IPT-N terapia ovat 12–18 -vuotiaiden lievän ja IPT-N keskivaikean masennusoireilun hoitoon.

– IPC ja IPT-N -menetelmien perusajatuksena on masennuksen kytkeytyminen nuoren ihmissuhteisiin. Hoitokäynneillä pohditaan mielialan, elämänmuutosten sekä ihmissuhdehaasteiden välisiä yhteyksiä ja etsitään ratkaisuja, suunnitellaan uusia ajattelu- ja toimintamalleja sekä mietitään miten läheiset voivat tukea nuorta em. asioissa. Asioita käsitellään keskustelun ja harjoitusten avulla muun muassa rooliharjoituksilla sekä kommunikaatio- ja ongelmanratkaisuanalyyseilla.

IPC-menetelmän avulla säästetään aikaa, eikä nuoren tarvitse odottaa pitkiä aikoja hoitoon pääsyä. IPT-N -menetelmän käyttöön on koulutettu myös perustason mielenterveyspalvelujen sairaanhoitajia sekä koulu- ja opiskelupsykologeja. Hoitokertoja IPT-N:ssä on 12–16, kun IPC-menetelmässä on 3–6 kertaa.

– Molemmat ovat menetelmiä, joista tiedän monien nuorten hyötyvän, Ilola sanoo.

Positiiviset muutokset selkeästi havaittavissa

IPC-menetelmään on Satakunnassa koulutettu jo lähemmäs 100 ammattilaista, joista on noin puolet pätevöitynyt menetelmän käyttöön. Yksi heistä on koulukuraattori Laura Marjeta Eurasta. Marjeta kokee saaneensa IPC-menetelmästä varmuutta omaan työhönsä mielialaoireilusta kärsivien nuorten kanssa.

– Käytännönkokemuksena näen, että useimmat lapset ja nuoret saavat itselleen vastauksia ja selityksiä omalle ololleen, mikä auttaa huimasti mielialan nousussa, Marjeta sanoo ja jatkaa: – Menetelmän jälkeen suurella osalla nuorista arki kaikkine toimineen on helpottanut mielialaoireilun osalta.

Ahdistuksen hoitoon omat menetelmänsä

Cool Kids on 7–17 -vuotiaiden lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon tarkoitettu hoito-ohjelma, jota voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmähoitona. Se on tarkoitettu sekä perustason mielenterveysyksiköille, että erikoissairaanhoitoon. Menetelmässä ahdistusta aiheuttavat asiat pilkotaan pieniin osiin. Näitä osia käsitellään altistusharjoituksilla lapsen tai nuoren ehdoilla edeten. Myös vanhemmat joutuvat pohtimaan ja muuttamaan omaa käyttäytymistään suhteessa lapsen tai nuoren ahdistukseen ja omaan käyttäytymiseensä.

Lasten kanssa työskenneltäessä vanhemmat ovat hoitokerroilla aina mukana.

– Nuoret pystyvät vanhempien tuella altistamaan itsensä ahdistusta aiheuttavaan asiaan paremmin kuin yksin, Ilola kertoo.

 Sairaanhoitaja Krista Nyroos-Junttila Etelätuulen perhekeskuksesta on tyytyväinen Cool Kids -menetelmään.

– Kokemukseni lasten ja vanhempien kanssa työskentelystä ovat oikein hyviä. Kaikki ovat sitoutuneet kiitettävästi tapaamisiin ja kotitehtäviin. Asiakkaat ovat saaneet lisäymmärrystä ahdistuneisuuden synnystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Samalla he ovat oppineet uusia puolia myös itsestään. Eteneminen askel kerrallaan on koettu hyvänä, Nyroos-Junttila kehuu.

Terapiat etulinjaan –menetelmät tukena jo varhaisessa vaiheessa

IPT-N, IPC ja Cool Kids, ahdistuksen lyhytinterventio (ALI), nuorten ohjattu omahoito sekä vanhemmille suunnatut lasten ja pienten lasten ohjatut omahoitomenetelmät kuuluvat Terapiat etulinjaan –toimintamalliin, jossa parannetaan perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja prosesseja yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa.  Satakunnassa eri menetelmiin on koulutettu jo yli 150 ammattilaista. 

 – Eri menetelmistä saatu palaute on ollut positiivista, ja nuoret ovat kokeneet saavansa näistä menetelmistä apua, Ilola kertoo.