Systeeminen tiimi rakentaa lastensuojelun asiakkaan luottamusta ja antaa tukea työntekijöille

Johtava sosiaalityöntekijä Petra Ahonen Satakunnan hyvinvointialueen lastensuojelun kehittämisyksiköstä vannoo systeemisen työotteen nimeen.

– Systeemisessä työotteessa lasten ja perheiden elämä nähdään laajana kokonaisuutena, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Syy-seuraussuhteet eivät ole siis yksisuuntaisia, vaan usein kehämäisiä, jolloin jokainen systeemin osa on sekä syy että seuraus, Ahonen selvittää.

Systeemisellä työotteella pyritään samalla pois lastensuojelun sosiaalityötä leimanneesta ”yksin tekemisen” kulttuurista. Mallissa korostuvat tiimityö ja moniammatillinen yhteistyö. Samalla tiimin jäsenet oppivat toisiltaan.

– Viikoittain kokoontuvassa tiimissä työskennellään niin sanotussa ei-tietämisen-tilassa. Kukaan ei tule kokoukseen valmiin mallin kanssa, vaan asiat avataan yhteiselle keskustelulle. Tiimissä pohditaan suunnitelmallisesti lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä.

Perheet mukaan tiimityöskentelyyn

Systeemisestä työotteesta on koettu olevan monenlaista hyötyä lapselle sekä hänen vanhemmilleen ja verkostoilleen. Tarvittaessa lapsi ja lapsen perhe tai muita lapsen verkostojen jäseniä otetaan mukaan tiimiin. Työmalli on saanut asiakkailta kiitosta erityisesti suorasta ja kohtaavasta vuorovaikutuksesta, mikä on helpottanut asiakkaiden ja lastensuojelun välisen suhteen rakentumista ja yhteistyötä.

– Asiakkaat kokevat tulevansa kuulluiksi lasten asioista päätettäessä, mikä on kasvattanut luottamusta lastensuojelutyötä kohtaan.

Pilotista koko toimintaa ohjaavaksi työtavaksi

Petra Ahonen on keskeinen henkilö systeemisen työotteen juurruttamisessa satakuntalaiseen lastensuojelutyöhön. Kaikki lähti liikkeelle vuosina 2016–2017 SATULA-hankkeesta, jossa systeemisen työotteen pilottitiimit aloittivat ensin Porissa, Raumalla, Nakkilassa ja Harjavallassa.

– Meillä on ollut alusta saakka johdon tuki tälle työskentelylle, eikä tämä olisi mahdollistunut ilman sujuvaa yhteistyötä esihenkilöiden kanssa, Ahonen kiittelee.

Tällä hetkellä Satakunnan hyvinvointialueen kaikki lastensuojelun työntekijät kuuluvat johonkin systeemiseen tiimiin.

– Ytimessä on tuoda lastensuojelutyön tueksi perheterapeuttista näkemystä. Yhteen tiimiin kuuluu 6–8 henkilöä. Tiimiä johtaa konsultoiva sosiaalityöntekijä.

Jokaisella tiimillä on oma rakenteensa ja toimintatapansa, ja jokaisella tekijällä on tiimissä oma roolinsa.

Tiimityö antaa tukea tiukoissakin tilanteissa

Nyt systeeminen työotteen toimintamallia ollaan ottamassa käyttöön koko Satakunnan hyvinvointialueen lastensuojelutyössä niin avohuollossa, laitos- ja sijaishuollossa kuin jälkihuollossakin. Alun perin Isosta-Britanniasta lähtenyttä toimintamallia muokataan kunkin tiimin tarpeiden mukaan.

– Tiimejä on koulutettu vuodesta 2017 alkaen maakunnallisessa kuuden päivän koulutuksessa, johon sisältyy myös harjoittelua tiimissä toimimisesta, Ahonen kertoo.

Systeemisestä työotteesta tehdyn kyselyn mukaan toimintamallin tukirakenne mahdollistaa työntekijän keskittymisen asiakastyöhön vaikeissakin tilanteissa, mikä lisää työtyytyväisyyttä. Tiimistä saa tukea ja tiimissä työntekijät voivat jakaa vaikeitakin asioita. Samalla systeeminen työote tuo asiakastyöhön läpinäkyvyyttä.

Systeeminen työote sopii kaikkeen lastensuojelutyöhön

– Kaikessa lastensuojelutyössä on aina keskiössä lapsi, mikä on perustana myös otettaessa käyttöön uudenlaista työskentelytapaa, korostaa Satakunnan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vastuualuejohtaja Mari Levonen.

Systeemisyydessä tarkastellaan lapsen ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se on suhdeperustainen ajattelumalli, jossa korostuvat lapsen ja perheen ihmissuhteet, vuorovaikutus ja yhteistyö.

Systeemiseen työotteeseen koulutetaan Satakunnan hyvinvointialueella kaikki lastensuojelun parissa työskentelevät henkilöt. Uudet työntekijät perehdytetään asiaan heti, ja vanhoille työntekijöille järjestetään systemaattisesti täydennyskoulutusta. Kouluttajat ovat lasten, nuorten ja perheiden toimialueen kouluttajakoulutuksen saaneita työntekijöitä.

– Työote ei juurru käytäntöön pelkällä yhdellä koulutuksella, vaan osaamista on pidettävä yllä koko ajan. On hienoa, että olemme tämän koulutuksen suhteen omavaraisia, Levonen kiittelee.

Systeeminen työskentelymalli koettiin Levosen mukaan aluksi soveltuvan ennemminkin ”toimistotyyppiseen” lastensuojelutyöhön, mutta laajemmassa tarkastelussa ja soveltamalla se on otettu työtavaksi myös lastensuojelulaitoksissa.

– Nyt systeeminen työote on otettu käyttöön myös perhekuntoutuksessa ja perhetyössä, ja se on saanut kiitosta lastensuojelun työntekijöiltä, Levonen kertoo.

– Samalla tämä työskentelymalli helpottaa asiakkaiden ja lastensuojelun välistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä.