Sosiaali- ja kriisipäivystyksen siirtyminen tilannekeskukseen kokosi kaikki ensivaiheen toimijat saman katon alle

Kun hätä on suurin, tilanteesta riippuen avuksi tulevat hyvinvointialueen ensivaiheen eli pelastustoimen, ensihoidon, liikkuvien palveluiden sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimijat. Heidän tehtävänsä on varmistaa asiakkaille paras mahdollinen apu akuutissa tilanteessa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen siirtyminen Satakunnan tilannekeskukseen kokosi kaikki sote- ja pelastusalan ensivaiheen toimijat saman katon alle.

Sosiaali- ja kriisipäivystys on sosiaalityön kenttäviranomainen, samoin kuin poliisi ja pelastuslaitos. Sitä johtaa vastuuyksikön päällikkö Piia Pihlajamäki, joka on ollut kehittämässä Satakunnan tilannekeskusta alusta alkaen.

– Tilannekeskus aloitti vuonna 2020, ja sen toiminta on uraauurtavaa. Yhtä monialaista kokoonpanoa ei ole tilannekeskuksissa missään muualla Suomessa. Meiltä onkin käyty ottamassa mallia muuallekin, Pihlajamäki kertoo. – Tilannekeskus on erinomainen esimerkki kokeilukulttuurista, jolla saadaan aikaan uusia tapoja tehdä asioita ja palvella asiakkaita paremmin. Yhteisen toimintatavan kehittäminen lähti henkilöstöstä, joka havaitsi potentiaalia tehdä asiat paremmin.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tavoittaa 24/7 numerosta 02 623 4380

Sosiaali- ja kriisipäivystys saa tehtävänsä hätäkeskuksen kautta tai suoraan omaan asiakasnumeroonsa. Yksi asiakasnumero 02 623 4380 tavoittaa koko Satakunnan alueella, ja se palvelee ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.

– Yhteydenoton jälkeen tehdään kiireellinen palvelutarpeen arviointi. Selvitämme asiakastietojärjestelmästä, mitä tiedämme asiakkaasta ennestään. Onko hän esimerkiksi ollut aiemmin asiakkaamme? Mitä erityistarpeita hänellä kenties on? Myös väestötietojärjestelmä auttaa esimerkiksi kertomalla, missä asiakas asuu, jos se ei ole yhteydenotossa tullut selville.

– Kun palvelutarve arvioidaan tilannekeskuksessa alusta lähtien yhdessä, vapautuu resursseja, kun tiedetään ennakkoon, milloin kunkin ammattilaisen panosta tarvitaan. Ketään ei siis tarvitse kutsua paikalle varmuuden vuoksi.

Pihlajamäki muistelee, miten aiemmin sosiaali- ja kriisipäivystyksen työ alkoi vasta, kun varsinainen pelastustyö päättyi.

– Ennen saatettiin odottaa puhelimitse tietoa, koska olisi meidän vuoromme auttaa. Nyt olemme tilanteen tasalla heti alusta lähtien ja pystymme valmistautumaan ja ennakoimaan niin, että asiakkaalla on juuri oikeanlainen apu tarjolla, kun sen aika on. Lisäarvoa tuo se, että olemme kaikki saman katon alla. Emme tarvitse kaikki omia seiniä.

Sosiaali- ja kriisipäivystys kannattelee pahimman yli

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kriittisintä aikaa ovat illat, viikonloput ja juhlapyhät. Poliisi turvaa, ensihoito hoitaa ja sosiaalipäivystys varmistaa palvelun jatkuvuuden ja ohjaa eteenpäin. Arkisin sosiaali- ja kriisipäivystäjiä on valmiudessa 3–4, virka-ajan ulkopuolella kaksi. Valmiudessa on aina vähintään yksi sosiaalityöntekijä ja yksi kriisityön ammattilainen, joka voi olla peruskoulutukseltaan esimerkiksi sosionomi tai sairaanhoitaja.

– Virka-aikana sosiaali- ja kriisipäivystys käsittelee kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset, kuten koulujen tekemät lastensuojeluilmoitukset. Kaikki sähköiset ilmoitukset, soitot ja sähköpostit perataan, asioiden kiireellisyys arvioidaan ja reagoidaan heti, jos tilanne sitä vaatii.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävät ovat voittopuolisesti surullisia. Niinpä Piia Pihlajamäkikin näkee elämästä usein vain sen rujoimman puolen.

– Esimerkiksi kuolinviestin toimittamiseen ei totu täysin koskaan. Sosiaalipäivystys ei myöskään yleensä kuule, miten tilanteet päättyvät ja onko tarinoilla onnellinen loppu. Meidän tehtävämme on kannatella ihminen akuuteimman tilanteen yli, ja muut ammattilaiset huolehtivat tilanteet eteenpäin. Meillä on kuitenkin tärkeä rooli palveluketjun jatkumossa.

Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa akuuteissa tilanteissa välitöntä emotionaalista tukea ja neuvontaa. Sosiaali- ja kriisityön ammattilaiset koordinoivat myös hyvinvointialueen henkilöstön jälkipurkua eli defusingia.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on tärkeä rooli myös hyvinvointialueen suuronnettomuusvalmiudessa, ja sillä on päävastuu psykososiaalisen tuen johtamisessa ja käynnistämisessä suuronnettomuustilanteissa. Pihlajamäki tiimeineen onkin mukana suuronnettomuusharjoituksissa, joita järjestetään useita vuodessa. Suuronnettomuustilanteessa kaikille osallisille koordinoidaan psykososiaalista tukea.

– Kolmas sektori, kuten Suomen Punainen Risti ja seurakunnat, on tärkeä kumppani. Vapaaehtoiset avustavat tarvittaessa tilanteissa ja tarjoavat myös verstaistukiryhmiä. Myös yksityisillä kriisikeskuksilla on oma tärkeä tehtävänsä. Meidän onkin tunnettava laajasti koko Satakunnan kenttä ja toimijat, Pihlajamäki korostaa.