Sijaishuollossa lapsen tarve ratkaisee

Satakunnan lastensuojelun sijaishuoltoa toteutetaan sekä omana palvelutuotantona hyvinvointialueen omissa toimintayksiköissä että ostopalveluna. Yhteistyöhön on Satakunnassa totuttu, sillä ostopalvelupaikat kilpailutettiin yhteisesti maakunnan tasolla jo vuonna 2018, ja Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö on tehnyt vuosien ajan töitä yhteisten toimintatapojen eteen.

Sijaishuolto tarkoittaa kiireellisesti sijoitetun tai huostaan otetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä lastensuojelun viranomaisten päätöksellä kodin ulkopuolella. Joskus vaikeudet voivat olla niin vakavia, että on lapsen edun mukaista järjestää lapsen hoito kodin ulkopuolella, joko sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai laitoksessa. Sijoitus voi tapahtua myös lapsen läheisen luokse. Huostaanotto päättyy huostaanoton purkuun tai viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Satakunnassa toimii viisi hyvinvointialueen omaa sijaishuollon yksikköä. Verkostoa täydentävät kilpailutetut ostopalvelupaikat sekä perhehoito. Kilpailutuksessa on määritetty kriteerit ostopalveluille muun muassa henkilöstömitoituksen osalta. Hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontayksikkö seuraa yksiköiden toiminnan laatua ja tarttuu epäkohtailmoituksiin. Lapsen asioissa seurantavastuu on sosiaalityöntekijällä.

Satakunnasta on pitkäaikaisesti sijoitettuja lapsia noin 430. Ensisijaisesti lapsi sijoitetaan perhehoitoon, mutta lapsen tarve ratkaisee sijoituspaikan. Sijoitetuista lapsista noin 60 prosenttia on tällä hetkellä perhehoidossa.

– Satakunnassa on pystytty sijoittamaan lapsia hyvin perhehoitoon. Meillä on tällä hetkellä noin 150 perhehoitoperhettä ja samassa perheessä voi olla useampi sijoitettu lapsi. Yläkouluikäisellä perheeseen kiinnittyminen ei enää ole niin sujuvaa, joten perhehoito ei ole aina sopivin ratkaisu. Teini-ikäisen lapsen oman käyttäytymisen haasteet edellyttävät myös usein ammatillista kasvatustukea ja laitosyksikön mahdollistamia rajoja, kertoo vastuuyksikön päällikkö Johanna Ylikoski lasten, nuorten ja perheiden palvelujen erityispalveluista.

Vaikka lapsi on sijoitettu ostopalveluyksikköön tai perhehoitoon, hänellä on aina yhteyshenkilönä hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä. Sosiaaliohjaaja toimii puolestaan perhehoitajan vastuutyöntekijänä.

Digiratkaisut tukevat työskentelyä

Lastensuojelun työntekijät työskentelevät systeemisissä tiimeissä ja systeeminen työote on laajentunut koko Satakunnan hyvinvointialueelle vuoden 2023 aikana. Toimintamallin tavoitteena on varmistaa asiakkaana olevien lasten oikeuksien toteutuminen. Tähän pyritään muun muassa vahvistamalla ihmissuhdeperustaista ja kohtaavaa työskentelyä, kuulemalla lapsia ja heidän läheisiään, vahvistamalla heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan sekä lisäämällä eri toimijoiden yhteistyötä. Systeemistä työotetta tuetaan erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla.

– Toiminnanohjausjärjestelmä PerhePirkko on ollut käytössä jo Porissa, ja nyt järjestelmän käyttöä pyritään laajentamaan Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa koko hyvinvointialueelle. Järjestelmä tukee systeemistä työotetta ja asiakastyötä, työn tavoitteellisuutta ja asiakkaiden osallistamista sekä helpottaa dokumentaatiota. Dokumentaation tueksi pilotoidaan myös tekstinkäsittelyn kokonaisjärjestelmää, mikä helpottaa työntekijöiden kirjaamista, kertoo Ylikoski.

Digitaalisten työvälineiden kehityksellä luodaan uutta yhä laadukkaampaa satakuntalaista tapaa palvella asiakasta. Kilpailutuksen kautta yhteinen asiakastietojärjestelmä tulee helpottamaan myös noin 30 sijaishuollossa työskentelevän sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan arkea. Tällöin kaikkien asiakkaiden tiedot ovat yhdessä järjestelmässä, ja asiakasmäärät voidaan jakaa tasaisesti työntekijöille, kun kuntarajat eivät ole enää esteenä asiakastyössä.

– Tämä on tärkeää, koska laki ohjaa asiakasmääriä. Vuoden 2024 alusta alkaen yhdellä sosiaalityöntekijällä saa olla vastuullaan enintään 30 lasta. Sosiaaliohjaajat ovat sijaishuollossa myös perhehoitajien vastuutyöntekijöinä, ja tämä rooli on merkittävä perhehoidon ensisijaisuuden takaamiseksi jatkossakin. Työntekijätilanne meillä on tällä hetkellä keskimäärin hyvä, mutta kuntarajojen vuoksi asiakasmäärien epätasainen jakautuminen on vielä haaste. Henkilöstö on tärkeä voimavara, josta ei haluta tinkiä ja jota ilman ei näitä palveluita voitaisi tuottaa Satakunnassa. Rekrytointitilanne on meillä onneksi valoisampi kuin aiemmin, kiittelee Ylikoski.