Siirry sisältöön

Satakuntalainen rakenteellinen sosiaalityö yksissä kansissa

Uutinen

Kehityspäällikkö Minka Leino-Holm Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:stä ja kehittäjäsosiaalityöntekijä, hankekoordinaattori Mari Lönnberg Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeesta Satakunnan hyvinvointialueelta koostivat katsauksen satakuntalaisesta rakenteellisesta sosiaalityöstä. Asiantuntijakirjoittajina ovat toimineet sosiaalityön professiojohtaja Kati Nordlund-Luoma ja sosiaaliasiavastaava Jari Mäkinen Satakunnan hyvinvointialueelta.

Raportti syntyi tarpeesta koota satakuntalaisesta rakenteellisesta sosiaalityöstä olemassa oleva tieto ja tekeminen yksiin kansiin. Ajatuksena oli, että raporttia voi hyödyntää rakenteellisesta sosiaalityöstä puhuttaessa sekä työkaluna rakenteellista sosiaalityötä tehtäessä. Lisäksi raportti toimii käynnissä olevan rakenteellisen sosiaalityön hankekehittämisen arvioinnin tukena.

Raportti on kohdistettu sosiaalialan ammattilaisille ja johtotehtävissä oleville, sosiaalihuollon palveluista päättäville, sosiaalialan kehittämisestä ja tutkimuksesta vastaaville sekä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita rakenteellisesta sosiaalityöstä.

Raportti on tehty yhteistyönä ja sen aineistoa kerättiin satakuntalaisilta sosiaalialan ammattilaisilta loka-marraskuussa 2023 tehdyllä laajalla rakenteellisen sosiaalityön kyselyllä. Kyselyyn vastasi 69 sosiaalialan ammattilaista, joista noin puolet oli sosiaalityöntekijöitä ja puolet sosiaalialan korkeakoulutettuja. Vastaajat edustivat kohtalaisen kattavasti sosiaalialan eri työskentelyalueita.

Raporttia voi lukea itseä kiinnostavan teeman mukaan, sillä se on jaettu kolmeen lukuun: rakenteellisen sosiaalityön tausta, tilanne vuonna 2023 ja tulevaisuus. Raportti alkaa rakenteellisen sosiaalityön määrittelyllä sekä Monitoimijainen rakenteellinen sosiaalityö (MoRa) -tutkimushankkeessa (2021-2022, Jyväskylä yliopisto) laaditun rakenteellisen sosiaalityön toimintamallin avaamisella. Kati Nordlund-Luoma ja Jari Mäkinen ovat avanneet rakenteellisen sosiaalityön nykytilaa ja tulevaisuudenkuvia sosiaalityön professiotyön ja sosiaaliasiavastaavan näkökulmista.

Raportissa käydään lyhyesti läpi satakuntalaisen rakenteellisen sosiaalityön kehityskaarta tähän päivään asti. Rakenteellisen sosiaalityön nykytila on esitetty omana teemanaan ja se pohjautuu ammattilaisilta saatuun tietoon. Raportissa pohditaan myös rakenteellisen sosiaalityön tulevaisuutta Satakunnassa.

Muutamia nostoja raportista

Rakenteellinen sosiaalityö näyttäytyi käytännöissä ja mielikuvissa hyvin monipuolisena.

Rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen työssä:

  • Asiakaskeskeinen työote, joka sisältää asiakkaan kohtaamisen tapoja, asiakkaan toimijuuden vahvistamisen keinoja sekä järjestelmän tulkkina toimimista.
  • Sosiaalityön asiantuntijuus ja vaikuttamistyö eli mm. sosiaalisen edustajana toimimista monialaisissa ryhmissä sekä viestintää, tietouden lisäämistä ja oman äänen käyttämistä.
  • Järjestelmän sisällä ja sen ehdoilla tehtävää tai sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntävää rakenteellista työtä.

Rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen vapaa-ajalla:

  • Kanssakulkijana toimijuutta vahvistamassa – moni kertoi tukevansa hyvin konkreettisin keinoin haavoittuvassa asemassa syystä tai toisesta olevia muita ihmisiä.
  • Sosiaalisen ja sosiaalialan asiantuntijana toimiminen ei rajoitu työajalle, vaan ammattilaiset kertoivat osallistuvansa yhteiskunnallisiin keskusteluihin, oikovansa väärinkäsityksiä sekä tuovansa sosiaalista näkökulmaa esiin siellä, missä sitä tarvitaan, myös vapaa-ajallaan.
  • Yhteiskunnallinen osallisuus ja toimijuus – moni ammattilainen kuvasi haluaan olla vaikuttamassa yhteiskunnan rakenteisiin mm. politiikan tai yhdistystoiminnan keinoin.
Laatikossa teksti: Rakenteellinen sosiaalityö tehtävänkuvissa ja perehdytyksessä: Kirjattu tehtävänkuvaan 3 %, Rake-perehdytystä saanut 12 %, Ei tiedä onko kirjattu tehtävänkuvaan 30 %, Rake-perehdytystä ei ole saanut 77 %.

Rakenteellisen sosiaalityön perehdytykseen on syytä panostaa, samoin sen kirjaamiseen tehtävänkuvissa.

Sosiaalinen raportointi yhtenä rakenteellisen sosiaalityön työkaluna on vielä suhteellisen tuntematon.

Kaavio, josta käy ilmi, että 52 % ei ole tehnyt, eikä tiedä miten sellainen tehdään ja 7% on tehnyt, mutta ei tällä hetkellä tiedä miten sellaisen voi tehdä.

Sosiaalisen raportoinnin tuttuus koettiin asteikolla 0-10 keskimäärin 4,5 tuttuna, mediaanin ollessa 4. Satakunnassa on syytä panostaa sosiaalisen raportoinnin hyötykäyttöä jatkossa enemmän.

Ammattilaiset antoivat konkreettisia esityksiä, joilla rakenteellista sosiaalityötä voitaisiin Satakunnassa edistää. Yhteinen mielipide oli, että rakenteellinen sosiaalityö kuuluu kaikille!

Linkki raporttiin: KATSAUS RAKENTEELLISEEN SOSIAALITYÖHÖN SATAKUNNASSA (satainno.fi)(siirryt toiseen palveluun)