Satakunnan hyvinvointialueen kansalaisraati kokoontui pohtimaan palveluita
Hyvinvointialueen kansalaisraati kokoontui 5.-8.6.2023 tekemään palvelutarjonnan arviointia ja uusien palveluvaihtoehtojen ideointia asiakaslähtöisen näkökulman kautta: Mikä tekee palvelusta erinomaisen?
Kansalaisraati toteutettiin yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa ja siihen kutsuttiin osallistujia Satakunnan vaikuttamistoimielimistä sekä kokemusosaajista ja hyvinvointialueen asiakasraadista. Kansalaisraati sai arvioidakseen kolme palvelutarjonnan ulottuvuutta: kasvokkain toteutettavat palvelut, digitaaliset palvelut, sekä etä- ja liikkuvien palveluiden aihealueen. Hyvinvointialueen palvelutarjonnan tarkastelun keskeiseksi näkökulmaksi nousi palveluiden toimivuutta, tarpeellisuutta ja laatua heijastava yksilöllisesti koettu palvelukokemuksen tunne.
Kansalaisraadin osallistujien toteamana hyvä tai jopa erinomainen palvelukokemus muotoutuu pohjimmiltaan asiakkaan inhimillisestä ja arvostavasta kohtaamisesta, jolloin palveluiden käyttäjän hyvinvointi huomioidaan kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Inhimillinen kohtaaminen näkyy asiakasta kunnioittavana vuorovaikutuksena, kiireettömänä palvelutilanteena, jolloin käsiteltävä asiat esitetään asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla sekä tilanteen vaatima tahdikkuus huomioiden.
– Ensimmäinen tapaaminen hyvinvointipalveluita tarjoavan ammattilaisen kanssa luo perustan käynnistyvälle hoitoprosessille. Hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kokonaisvaltainen tunnistaminen ja arviointi asettaa reunaehdot hoitoprosessin onnistumiselle, kertovat raatilaiset.
Kasvokkain toteutettu ensikohtaaminen nimettiin osallistujaryhmien keskuudessa merkittäväksi tekijäksi asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kartoittamisessa. Fyysinen kohtaaminen ja suora vuorovaikutus nousikin valtaosin suositukseksi hoitoprosessin aloittavana palvelumuotona. Sähköisten hyvinvointipalveluiden tarpeellisuus ja arvo tunnistettiin kuitenkin palvelujärjestelmän toimivuutta, tehokkuutta sekä myös laatua tuottavana osatekijänä. Asioinnin nimettömyys ja yhteyden muodostamisen helppous nostettiin esiin muun muassa mielenterveyspalveluiden kohdalla yhdeksi asiakkuuden mahdollistavaksi tekijäksi.
– Monipuolinen palvelutarjonta mahdollistaa kokonaisuuden, jolloin asiakkaan palvelutarpeet saadaan kokonaisvaltaisesti huomioitua, kansalaisraati vetää yhteen.
kuva: Tomi Niemi
Mihin raadin laatimaa toimintasuunnitelmaa käytetään?
Toimenpidesuunnitelma etenee asiakasnäkökulman kautta hyvinvointipalvelutarjonnan arviointiin ja uusien ratkaisujen esittämiseen. Toimintasuunnitelma huomioidaan palveluverkkoselvityksen valmistelussa. Se liitetään osaksi selvityksen raporttia.
– Vaasan yliopisto ja erityisesti sosiaali- ja terveyshallintotieteen tiimi osallistuu mielellään Satakunnan hyvinvointialueen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvään toimintaan. Yliopisto pystyy tarjoamaan tutkimuksen keinoin näkökulmia hyvinvointialueen muutoksen tarpeisiin. Tämän tyyppisellä yhteistyöllä pääsemme kytkeytymään hyvinvointialueilla tapahtuvaan toimintaan, sanoo Tomi Niemi Vaasan yliopistosta.