Pilotti tuo keskusteluapua nuorille suoraan kouluihin

Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa käynnistettiin keväällä LYTE-kokeilutoiminta  eli matalan kynnyksen keskusteluapu lyhytterapeuttisella viitekehyksellä. Koululla järjestettävällä kohtaavalla työllä lisättiin kynnyksetöntä apua nuorille. Taustalla on havainto nuorten turvallisten aikuisten tarpeesta arkiympäristöissään.  Yhteistyössä Länsi-Porin ja Lyseon koulujen kanssa tehtiin suunnitelma kokeilutoiminnan aloittamisesta syksyllä 2022. Hankekoordinaattorit Anu Kurkela ja Paula Vaajakari esittivät valmiin kynnyksettömän mallin, jossa keskusteluapua annetaan ratkaisukeskeisellä viitekehyksellä. 

– Näin tällaisen palvelun tarpeen koulussa. Oppilaat oireilevat ja ennen kaikkea tarvitsevat kouluihin lisää aikuisia, joilla on aikaa kuunnella ja olla läsnä, opettajana työskentelevä Kurkela taustoittaa.

Kokeilutoiminta on erinomainen osoitus hyvinvointialueen ja kuntien sivistystoimialan yhteisestä kehittämistyöstä. Vuoden 2022 Satakunnan kouluterveyskyselystä ilmeni, että kuuntelevia aikuisia tarvitaan.

Kuunteleva aikuinen auttaa arjessa

Kokeilutoiminta käynnistyi palvelujen markkinoinnilla ja tutustumalla koulujen oppilaisiin, opettajiin ja muuhun henkilökuntaan. Nyt syksyllä on aloitettu tapaamiset nuorten kanssa.

Ratkaisukeskeisellä työotteella tarkoitetaan yksinkertaistettuna mallia, jossa asiakas kertoo ongelmansa työntekijälle, ja he alkavat yhdessä miettiä ratkaisuja, miten ongelmasta mennään eteenpäin. Apua ei tarjota pelkästään mielenterveyshaasteista, vaan LYTE-työntekijöiden vastaanotolle voi nuori mennä missä tahansa arkea askarruttavassa asiassa aina, kun hän tarvitsee kuuntelijaa.

– Tällä työtavalla emme jää vellomaan ongelmakeskeiseen puheeseen, vaan tarkoituksena on edetä askeleittain ongelmasta eteenpäin, selvittää Kurkela ratkaisukeskeistä työotetta. 

Apua saa nopeasti

Yhteydenottoja tulee oppilaiden lisäksi vanhemmilta, opettajilta, koulutukihenkilöiltä, kuraattoreilta ja terveydenhoitajilta.  Oppilaat hakeutuvat juttelemaan joko ajanvarauksella tai ilman. 

– Kun olemme jo kouluilla, meidät tavoittaa nopeasti. Kynnys yhteydenottoon on matala, mikä on myös ollut kehittämistyön tavoitteena. 

Toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi, mutta toistaiseksi Kurkela ja Vaajakari ovat vielä pystyneet pitämään vasteajat lyhyinä. Vaajakarin vastaanotolle pääsee viimeistään kahden päivän sisällä, Kurkelalle jono on kaksi viikkoa.  Huhti-lokakuussa Lyseolla oli 20 asiakasta yksilöohjauksessa, yksi ryhmä- ja yksi paritapaaminen, yhteensä noin 50 tapaamiskertaa, ja Länsi-Porissa 20 asiakasta yksilöohjauksessa ja yksi ryhmä, yhteensä 48 käyntikertaa.

Kokeilumallitoiminta on saanut paljon kiitosta. Hyvää palautetta on tullut varsinkin oppilaiden vanhemmilta, jotka ovat olleet tyytyväisiä erityisesti oppilaiden nopeasta vasteajasta.

Rehtori Kimmo Salokangas Porin Lyseon koulusta on myös kiitollinen LYTE-työntekijän työstä koulun arjessa.

– Meillä on koulussa työskennellyt LYTE-työntekijä osa-aikaisena. Tällä lyhyelläkin kokemuksella täytyy sanoa, että nyt on löytynyt tehtävä ja tekijä, jollaista koulussa todellakin tarvitaan. Pystymme jo näkemään, että kaksi päivää viikossa ei riitä siihen tarpeeseen, joka oppilailla on. Kouluissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa enemmän työntekijöitä, jotka eivät ole sidottu opetustyöhön. Tämä LYTE-työntekijä on ollut vastaus siihen tarpeeseen.

Samoilla linjoilla on myös Länsi-Porin koulun rehtori Petri Tuomisto.

– Toiminta on tarjonnut monille oppilaille arvokkaan lisäväylän henkilökohtaisemmalle tuelle. Toiminta täydentää hyvin varsinkin luokanohjaajien ja oppilashuoltohenkilökunnan koulunkäyntiä ja hyvinvointia tukevaa työtä. Toivommekin sille jatkoa ainakin kevään 2024 loppuun.

Ennaltaehkäisyä suuremmille ongelmille

Kokeilutoiminnassa päästään tuloksiin nopeasti. Lisäksi se toimii ennaltaehkäisevänä muille, alkuperäisen ongelman mahdollisesti tuomille kerrannaisvaikutuksille, ja pahemmille mielenterveysongelmille. Kokeilutoiminnassa on kyetty auttamaan esimerkiksi kiusaamiskysymyksissä. 

Oppilaiden tapaamiset kestävät pääsääntöisesti 45 minuuttia. 

– Melko usein on akuuttiin ongelmaan auttanut jo vartin keskustelutuokio. Oppilas voi poiketa luonani vaikkapa välitunnilla. Kuitenkin, jos taustalla on esimerkiksi jonkinlainen trauma, käytän tietenkin enemmän aikaa jo pelkästään siihen, että kuuntelen oppilasta, Vaajakari kertoo.

Jokainen tapaus on yksilöllinen, ja siihen myös vastataan yksilöllisesti.  Oppilaiden ongelmien kirjokin on varsin laaja. On paniikkikohtauksia, ahdistusta, erilaista masennusta, traumoja, kiusaamista joko koulussa tai somessa, tai kaverisuhteisiin liittyviä haasteita.  Toisinaan nuorten ongelmat voivat olla sen verran hankalia, että he tarvitsevat toisenlaista apua.

– Mikäli huomaamme, että meidän tarjoama apu ei oppilaalle riitä, me ohjaamme hänet eteenpäin esimerkiksi koulupsykologille tai koululääkärille, Kurkela kertoo.  

Kurkela ja Vaajakari tekevät kouluissa tiivistä yhteistyötä niin oppilashuollon kuin opettajienkin kanssa. LYTE-työntekijä ei korvaa kuraattoria tai psykologin puutetta, vaan toimii täydentävänä työnä.  Vanhempien kanssa yhteyttä pidetään puhelimitse ja Wilma-viestein.  

– Mutta me emme ole vanhempiin yhteydessä, ellei nuori niin halua. Toimintamme kuitenkin perustuu aina oppilaiden luottamukseen, Kurkela ja Vaajakari huomauttavat.