Palveluverkon kehittämisen periaatteet etenevät aluevaltuustoon ja muutosohjelma hyväksyttiin

Satakunnan hyvinvointialue tarjoaa sote- ja pela-palveluita satakuntalaisille asukkaille ja muille palveluita tarvitseville. Vuoteen 2040 ulottuvan tulevaisuuden palveluverkon kehittämisen periaatteista (Ks. lisätietoa Tweb(siirryt toiseen palveluun)) päätettiin yksimielisesti:

1. Lähipalveluita tuotetaan asukkaiden palvelutarvetta vastaten.
2. Sosiaali- ja terveyspalveluista luodaan alueellinen toiminnallinen kokonaisuus (sote-keskus) riittävällä väestöpohjalla.
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kootaan suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista.
4. Digitaalisilla ja liikkuvilla palveluilla lisätään palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.
5. Henkilöstön saatavuus otetaan huomioon palveluverkon muodostumisessa.
6. Palveluverkon on mukauduttava taloudellisen tilanteen edellyttämällä tavalla.

Aluevaltuustolle ehdotetaan, että nämä periaatteet ohjaavat hyvinvointialueen asukkaiden sote-palveluiden palveluverkon kehittämistä sekä että aluevaltuusto toteaa, että palveluverkkoon tehtävät keskeiset muutokset esitetään aluevaltuustolle talousarvio- ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Palveluverkon uudistamisella vastataan kasvavaan palvelutarpeeseen, palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen, henkilöstön riittävyyteen ja kustannusten kasvun hillintään. Palveluverkkotyöllä turvataan satakuntalaisten palvelut ja tavoitellaan yhä laadukkaampaa tapaa palvella asiakkaita.

Palvelut tuotetaan jatkossa monin eri tavoin. Tulevaisuudessa palvelut voivat olla enenevästi digitaalisia ja liikkuvia. Palveluita ovat muun muassa kotikäynnit, digipalvelut, liikkuvat palvelut, puhelinpalvelut ja käynnit toimipisteissä. Digipalveluista esimerkkinä on digitaalinen sote-keskus sekä liikkuvista palveluista liikkuvat päivystyspalvelut ja liikkuvat hyvinvointipalvelut. Liikkuvista päivystyspalveluista on jo nyt hyviä esimerkkejä, kuten akuutti kotikeskus, kotisairaala ja combilanssi. Uusina liikkuvina hyvinvointipalveluina otetaan käyttöön suun terveydenhuollon yksikkö, näytteenottoauto ja ns. hyvinvointibussi, jossa on sairaanhoitajavastaanotto ja mahdollisuus lääkärikonsultaatioon.

​Väestön palveluntarve on ensisijaista. Palveluverkon valmistelussa otetaan huomioon satakuntalaisten palvelutarpeet sekä tarpeiden erot. Asiakkaan yksilöllisestä palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista säädetään erikseen. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.

Lähipalvelut ovat palveluja, joita asiakkaat käyttävät usein ja ainakin osa asiakkaista käyttää niitä toistuvasti. Lähipalvelut voivat olla saavutettavissa myös esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina tai muuna monikanavaisena palveluna taikka liikkuvina palveluina. Lähellä tarjottavat palvelut voivat sisältää myös eritysosaamista edellyttäviä palveluja.

Lokakuun alussa julkaistava palveluverkon loppuraportti eli palveluverkkoselvitys tarkastelee alueellisesti väestön määrää ja palvelutarvetta ikäryhmittäin, henkilöstön saatavuutta ja taloudellisia reunaehtoja aina vuoteen 2040 saakka. Väliraportti on julkaistu 4.4.2023, ja se on löydettävissä Palveluverkkoselvitys – Satakunnanhyvinvointialue.

Muutosohjelman lähtökohtana Satakunnan palvelutarpeen ja resurssien tasapainottaminen

Muutosohjelma on Satakunnan hyvinvointialueen laaja-alainen ja tavoitteellinen nykytila-arviointiin perustuva toiminnan ja rakenteiden kehittämisen ohjelma, joka toteutetaan hyvinvointialueella vuosina 2023–2025. Muutosohjelman tavoitteena on toiminnan ja rakenteiden kehittämisen kautta palvelujen vaikuttavuuden, saatavuuden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Muutosohjelma hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Tärkeänä tavoitteena on myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen toiminnan ja rakenteiden sekä palveluiden integraatio. Lisäksi muutosohjelmalla tavoitellaan hyvinvointialueen toiminnan ja talouden sopeuttamista valtion rahoitusta vastaavaksi sekä tuottavuuden nousua ja kustannusten kasvun hillintää.

Muutosohjelman lähtökohtana on, että Satakunnan palvelutarve ja resurssit eivät pysy tasapainossa ilman toiminnallisia muutoksia, ja hyvinvointialueen toiminta täytyy sopeuttaa rahoituksen mukaiseksi. Kustannuskasvu on pysäytettävä ja kustannuksia leikattava, jotta hyvinvointialue pysyy lain määrittämissä raameissa. Hyvinvointialueella tarvitaan nopeita ja merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja uudenlaisia tekemisen tapoja, joiden kautta tuottavuutta voidaan parantaa pysyvästi. Uusien toimintatapojen avulla vastataan voimakkaaseen palvelutarpeen kasvuun sekä palvellaan Satakunnan asukkaita paremmin. Uudistumalla turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja hyvinvointi.

Muutosohjelma täsmentää hyvinvointialueen strategian konkreettisiksi, johdettaviksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi vuosille 2023–2025. Muutoskokonaisuudet ovat luettavissa Tweb(siirryt toiseen palveluun). Muutosohjelmaan on sisällytetty sekä lyhyen että pitkän aikavälin sopeuttamistoimia, joiden kautta kokonaiskehittämisen tavoitteet ja talouden tasapainottaminen on tarkoitus saavuttaa.

Talouden tasapainottamisen tavoite perustuu vuoden 2023 tarkistetussa talousarviossa tilikauden alijäämään, joka on 59,2 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan tuottavuuden parantamista tavoitellaan yhteensä 92 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä.