Koronavirus (COVID-19)

Jos olet altistunut koronavirukselle

Oireettomilta henkilöiltä ei tarvitse ottaa koronavirusnäytettä. Voit jatkaa normaalia arkea ja toimia samoin kuin toimisit, jos olisit altistunut jollekin muulle hengitystieinfektiolle kuten influenssalle. Tämä tarkoittaa sitä, että voit mennä esimerkiksi töihin, kouluun, päiväkotiin ja harrastuksiin, vaikka perheessä olisi koronatartunta. Sairaaloissa ja hoivalaitoksissa altistuneiden hoidossa noudatetaan varotoimia osastoepidemioiden katkaisemiseksi.

Jos saat oireita altistumisen jälkeen, lue ohjeet kohdasta sairasta kotona.

Koronavirus aiheuttaa akuutin hengitystieinfektion, jonka oireet vaihtelevat lievistä vakaviin. Pelkästään oireiden perusteella ei ole mahdollista päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri. Tarkemmin oireista ja tartuttavuudesta löydä tietoa THL:n internetsivuilta

Lievät oireet

Jos yleisvointi on hyvä, ei yleensä ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon tai hakeutua koronavirustestiin. Koronakotitestin voi tehdä halutessaan.

Jää kotiin ja vältä kontakteja, kunnes oireesi ovat lievittyneet

Vaikka oireesi olisivat lievät, hakeudu kuitenkin testiin, jos jokin alla mainituista täyttyy:

• Kuulut sairautesi tai tilasi vuoksi ryhmään, jolla on erityisen suuri riski saada vaikea koronavirusinfektio ja jolle suositellaan varhaista viruslääkehoitoa (Paxlovid-hoito riskiryhmille).

• Käyt säännöllisesti hoidossa sairaalassa vakavan sairautesi vuoksi (esim. dialyysihoito, syöpähoidot).
• Olet raskaana.
• Voit halutessasi ensin tehdä kotitestin. Jos se on positiivinen ja kuulut  varhaisen hoidon riskiryhmään, voit olla sen perusteella yhteydessä terveydenhuoltoon. Positiivista kotitestiä ei pääsääntöisesti tarvitse varmistaa terveydenhuollon testillä, mutta negatiivinen tulos ei ole poissulkeva.

Vaikeat oireet

Jos tarvitset lääkärin arviota oireittesi vuoksi:

• Ota yhteyttä puhelimitse tai sähköisen asioinnin kautta työterveyshuoltoon tai terveysasemaan. Niiden ollessa suljettuna soita päivystysapuun, puhelin 116117.
• Saat neuvonnasta kotihoito-ohjeet, ohjeet testauksesta tai hakeutumisesta vastaanotolle työterveyshuoltoon, terveysasemalle tai päivystykseen.

Jos oireesi ovat niin vakavia, ettet pärjää kotona:

• Soita 112, jos ilmenee esimerkiksi seuraavia:
  • Hengenahdistus levossa
  • Hengitysvaikeus
  • Vaikea kipu
  • Kipu tai puristava tunne rinnalla

Jos sinulla on todettu Covid-19-infektio edeltävän kahden kuukauden aikana, uutta testiä ei tässä epidemiatilanteessa tarvita. Oireisena suositellaan kuitenkin välttämään kontakteja, kunnes oireet ovat lievittymässä.

Tee ensisijaisesti oireidesi mukainen oirearvio Omaolo.fi-palvelussa, joka antaa sinulle toimintaohjeet oireidesi perusteella.

Ammattilainen on tarvittaessa sinuun yhteydessä Omaolo-palvelun kautta tai puhelimitse. Ammattilainen varaa sinulle tarvittaessa myös ajan koronavirustestiin.

Vaihtoehtoisesti voit ottaa yhteyttä oman asuinkuntasi terveysasemaan tai omaan työterveyshuoltoosi. Tilanteen niin vaatiessa viikonloppuisin ota yhteyttä yhteispäivystykseen.

Oman asuinkuntasi yhteydenottokanavat löydät terveysasemien sivuilta.

Tartuntatautilääkärin laatimia karanteeni- tai eristyspäätöksiä ei ole koronan vuoksi enää tehty 21.1.2022 alkaen. Sairaaloissa ja hoivayksiköissä noudatetaan varotoimia, joilla ehkäistään tartuntojen leviämistä riskiväestössä.

Jos sairastut, pysyttele kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, suositellaan maskin käyttöä.

Lapsi voi mennä kouluun tai päiväkotiin, kun oireet ovat selvästi vähentyneet, kuume on poissa ja lapsen yleisvointi sellainen, että hän jaksaa osallistua opetukseen tai varhaiskasvatukseen.

Noudata työpaikkasi ohjeita sairaspoissaolosta ilmoittamiseen ja mahdolliseen etätyöhön.

Jos sinulla on vakava koronavirusinfektiolle altistava sairaus tai lääkitys, toimi hoitavan lääkärisi ohjeiden mukaisesti tai kysy lisätietoja terveysasemalta tai omalta hoitavalta lääkäriltäsi esimerkiksi viruslääkityksen aloittamiseksi.

Rokotukset

Rokotukset ovat paras tapa suojautua koronainfektiolta. Suositellut rokotukset kannattaa ottaa. Riskiryhmille suositellaan tehosterokotusta yhdessä influenssarokotuksen kanssa.

Varhainen lääkehoito riskiryhmille

Paxlovid® on ensimmäinen Suomessa käyttöön saatu suun kautta otettava koronaviruslääke. Lääkitys kohdennetaan koronavirusinfektioon sairastuneille aikuisille, joilla on vakavalle koronavirustaudille voimakkaasti altistava sairaus tai tila.

Paxlovid® (nirmatrelviiri ja ritonaviiri) riskiryhmien koronavirusinfektion varhaisessa hoidossa – lääkkeen käyttö vaatii yksilöllisen arvion

Paxlovid® on suun kautta otettava koronaviruslääke aikuisille, joilla on riski saada vakava koronavirustauti sairauden, puolustuskykyä heikentävän lääkehoidon tai iän takia. Paxlovidin® vaikuttavat aineet ovat nirmatrelviiri ja ritonaviiri.

Hoitoa voidaan antaa aikuisille aktiivihoidon piirissä oleville vakavan koronavirusinfektion riskiryhmään kuuluville henkilöille oheisen riskiluokituksen mukaisesti. Tavoitteena on ehkäistä vaikean taudin synty, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja kuolemia. Hoito tulee aloittaa 5 vrk:n kuluessa oireiden alkamisesta. Hoito voidaan uusien ohjeiden mukaan aloittaa jo positiivisen kotitestin perusteella ja varmentaa laboratoriotestillä mahdollisimman pian.

Lääkäri harkitsee potilaskohtaisesti lääkkeen aloituksen, sillä hoidolla on lukuisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, jotka voivat estää lääkkeen käytön

Hoidon kohderyhmät selviävät oheisesta terveydenhuollon ohjeesta:

Milloin lääkehoitoa ei voida antaa

• alle 18 vuotiaille
• raskauden aikana
• vaikeaa maksan vajaatoiminta sairastavalle.

Koska viruslääkkeellä on paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, on lääkärin aina arvioitava potilaskohtaisesti hoidon soveltuvuus

Yhteisvaikutusten arviointi tapahtuu yksilöllisesti

Valmisteen moninaiset yhteisvaikutukset on otettava huomioon lääkettä määrätessä. Paxlovidiin sisältyvä ritonaviiri aiheuttaa merkittäviä yhteisvaikutuksia monien lääkkeiden kanssa. Siksi kaikki käytössä olevat lääkkeet tulee olla tiedossa Paxlovid®-hoitoa arvioitaessa, jotta yhteisvaikutukset voidaan arvioida. Merkittäviä yhteisvaikutuksia voi olla esim. hyljinnänestolääkkeiden, epilepsialääkkeiden, psykoosilääkkeiden, monien sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeiden, kipu-, hormoni- tai syöpälääkkeiden kanssa.

Haittavaikutukset

Yleisimmät haittavaikutukset ovat lieviä, kuten makuhäiriöt, ripuli, oksentelu, päänsärky.

Miten saat lääkkeen?

Lääkitys tulee aloittaa mahdollisimman pian oireiden alusta, viimeistään 5 vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta. Jos kuulut kohderyhmään ja sinulla on koronavirusinfektioon sopivia oireita, hakeudu koronavirustestiin Omaolon(siirryt toiseen palveluun) tai oman asuin-/oleskelukunnan terveyspalveluiden kautta. Jos saat positiivisen tuloksen kotitestistä tai laboratoriosta, ota yhteyttä puhelimitse oman kunnan terveyspalveluihin tai soita 116 117, jota kautta pyritään järjestämään mahdollisuus etälääkärin konsultaatioon.

Jos lääkitykselle ei ole vasta-aiheita, lääkehoito aloitetaan mahdollisimman pian. Se vaatii kuitenkin lääkärin arvion. Lääke luovutetaan vastikkeetta joko omasta terveyskeskuksesta tai Satasairaalasta. Lääkkeen voi noutaa terve omainen tai muu luotettu henkilö. Tarvittaessa apuna käytetään kotisairaalaa.  Paxlovid®-lääkemääräystä ei voi saada yksityisiltä lääkäriasemilta eikä lääkettä ole mahdollista saada reseptillä yksityisistä apteekeista. 

Paras tapa suojautua vakavalta taudilta on huolehtia suositusten mukaisten rokotusten ottamisesta. Lääkehoito tuo kuitenkin lisäapua riskipotilaiden varhaiseen hoitoon.

Perusterveydenhuollon yksiköt ohjeistavat omilla sivuillaan yhteydenottokanavat, joita käyttäen näytteenottoon pääsee ja miten yhteydenotto yksikköön tapahtuu.