Ovatko Satakunnan 100 000 tulipesää valmiina talveen? – Mikon selkeillä ohjeilla kotisi ei päädy piikiksi palotilastoon
Energiakriisi nostaa puulämmityksen suosiota. Se panee katsomaan myös pitkään uinunutta kotiliettä, kaakeliuunia ja takkaa uusin silmin. Ammattilaisen vinkeillä saat tulisijastasi parhaat tehot irti turvallisesti.
Satakunnassa on lämmityskäytössä noin 100 000 tulisijaa, koko Suomessa luku on pari miljoonaa. Satakunnan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaival kertoo, että merkittävä määrä rakennuspaloista alkaa tulisijoista ja hormeista. Nokipalopiikki onnettomuustilastoissa nähtiin jo viime joulukuussa. Hän muistuttaakin, että paloriskin voi minimoida omalla toiminnalla.
Varmista tulisijan ja hormin kunto
Asuinrakennuksessa tulisija pitää nuohota vuosittain ja mökeissä ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein.
”Pitkään käyttämättä ollut tulisija pitää nuohota aina ennen käyttöönottoa. Uusissa tulisijoissa on selkeät käyttöohjeet, vanhemmista saa tietoa vaikkapa nuohoojalta. Hän on asiakaspalvelija, joka tuntee tulisijat ja näkee mahdolliset ongelmakohdat”, Mikko vinkkaa.
Mikko muistuttaa, että tulisijan ja hormin rakentaminen on luvanvaraista.
”Älä ota riskejä, vaan ota yhteys rakennusvalvontaan. Omatoimisesti tehdyt hormikytkökset ovat hengenvaarallisia. Tunnen tapauksia, joissa tulipesän hormina on käytetty jopa ilmastointikanavaa.”
Kuiva puu on paras
”Parhaan hyödyn saat polttamalla vain puhdasta ja kuivaa puuta. Se on energiatehokasta ja myös ympäristölle paras ratkaisu. Puhdas puu estää hormin pikeentymistä ja vähentää näin hormipalon vaaraa”, Mikko muistuttaa.
Hän itse suosii sekaklapia, muttei puulajeilla ole kovinkaan suurta merkitystä.
”Tärkeää on, ettei polteta rakennusjätettä, liimasekoitteita, kuten lastulevyä. Ne palavat erittäin kuumasti ja voivat vahingoittaa rakenteita.”
Varaa kunnon sytykkeet
Mikä sitten on paras sytyke? Tuohi, kiehinen, maitotölkki, sanomalehti, munakennosta muotoiltu, steariiniin kastettu ruusuke tai sytytyspala.
”Tulipesä ei ole jätemasuuni. Maitotölkit, pahvilaatikot ja pakkausjätteet kuuluvat keräykseen. Sanomalehti ja sytytyspalat ovat varmasti myös ihan toimivia. Itse käytän pikkupuista vuolemiani kiehisiä tai tuohta.”
Sytytä oikeaoppisesti
Puilla lämmittäminen ei ole hätiköijän hommaa. Avaa pelti ja lado tulipesään ensin 4–5 pientä klapia, päälle pieniä puita ja kiehisiä. Sytytä päältä. Lisää puita vähitellen ja pienennä vetoaukkoa. Aloita lämmittäminen etenkin pitkän tauon jälkeen varovasti.
”Kosteaan hormiin voi tulla ilmalukkoja, jotka työntävät savun sisälle. Kannattaakin sytyttää ensin pieni alkutuli ja varmistaa, että hormi lähtee vetämään. Voit myös avata hetkeksi ikkunaa. Tarvittaessa voi myös kytkeä liesituulettimen ja jopa koneellisen ilmanvaihdon hetkeksi pois päältä”, Mikko opastaa.
Myös säätila vaikuttaa uunin vetämiseen. Matalapaineella tuttukin tulipesä voi käyttäytyä oikukkaasti.
Tarkista vielä nämä
Polta oikeaoppisesti ja turvallisesti.
”Älä lämmitä liikaa. Se voi vaurioittaa tulisijaa tai hormia, mikä voi pahimmillaan johtaa tulipaloon.”
Tarkista, ettei tulisijan lähellä on mitään helposti syttyvää, kuten karvalankamattoa tai lehtikoria. Tavallinen moka on säilyttää kuivia klapeja tulisijan vieressä. Nosta myös tikut ja sytyttimet lasten ulottumattomiin.
”Uunin pellit laitetaan kiinni vasta, kun tuli on kokonaan sammunut. Tässä ei kannata ottaa pienintäkään häkämyrkytysriskiä”, Mikko kertoo ja suosittelee pakollisen palovaroittimen kaveriksi häkävaroitinta.
Hän korostaa, ettei takka ole tuhkan säilytysastia.
”Siirrä tuhka palamattomaan astiaan. Peltiämpäri on hyvä.”
Teksti: Maiju Junko, kuvat: Vesa Saivo.