Omaisolohuoneesta tietoa ja vertaistukea 

Omaishoito on usein raskasta sekä psyykkisesti että fyysisesti, mutta yhtä lailla on vaikeaa tehdä päätös omaishoidon lopettamisesta ja hoidettavan siirtymisestä kotoa laitoshoitoon. Näihin muutostilanteisiin saa tukea muun muassa Omaisena edelleen ry:ltä, joka on yhtenä toimeenpanijana myös Eurassa, Osmanrinteen asumisyksikköön perustetussa Omaisolohuoneessa. 

– Tämä on lähtenyt liikkeelle omaishoidon kehittämisestä. Huomasimme, että omaishoidon päättyessä tulee elämään iso muutos. Alun perin idea on Varsinais-Suomesta, mistä saimme kipinän järjestää vastaavaa toimintaa myös Satakuntaan, kertoo Omaisolohuoneen alkuunpanijana toiminut projektipäällikkö Sari Grönfors Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta. 

Suomessa on virallisesti tunnistettuja omaishoitosuhteita noin 350 000. Yhteensä omaishoitajia on arvioitu Suomessa olevan yli miljoona. Heistä noin 700 000 hoitaa omaistaan oman ansiotyönsä ohessa. He ovat puolisoita, vanhempia, lapsia, ystäviä. Omaisia ja läheisiä, jotka hoitavat ja huolehtivat. 

Muutos herättää aina tunteita 

Omaisolohuoneen infotilaisuuteen Osmanrinteen ruokasaliin kokoontuneet jakoivat kaikki tunteen vaikeasta päätöksestä. Suru ja syyllisyys painoivat mieltä monin tavoin, siitäkin huolimatta, että omaisilla on asumisyksikössä hyvä olla. Usein omainen yrittää jaksaa aivan omien voimiensa äärirajoille asti. 

– Se ratkaisu oli vaan tehtävä, ennen kuin olemme molemmat jossain hoidossa. Kyllä kova paikka oli, kun yli kuusikymmentä vuotta ehdittiin yhdessä asua. 

– Miehellä alkoi olla jalat niin huonossa kunnossa, etten enää pärjännyt hänen kanssaan kotona. Syyllisyydentunne oli kova, että vien toisen pois kotoa. 

– Hän ei antanut mun enää nukkua öisin. Hän huutaa vaan koko ajan apua, apua, vaikka mitään hätää ei ole. En vaan enää jaksanut. 

Erja Laikio Omaisena edelleen ry:stä muistutti muutoksen herättävän aina tunteita. 

– Muutos tarkoittaa lähtökohtaisesti jo luopumista. Me kaikki olemme elämässämme koko ajan muutoksen äärellä, vaikka se on luonnollinen asia. Omaisolohuoneen tarkoitus on olla kaikille turvallinen paikka, jossa voi vaihtaa ajatuksia ja sanoa omia mielipiteitään. Jakaa yhdessä niitä tunteita, joita muutos herättää. 

Vastavuoroisuutta ja keskusteluja tärkeistä aiheista 

Omaisolohuoneen toiminta on tarkoitettu nimenomaan omaisille. Kerran kuukaudessa järjestettävissä tapaamisissa on jokaisessa luvassa eri asiantuntijoiden johdolla käytävä oma keskusteluaiheensa. Ensimmäiseksi aiheeksi on suunniteltu ”Elämä muistisairauden kanssa”. Muita suunniteltuja aiheita ovat esimerkiksi hoitotahto ja edunvalvonta. 

– Tietenkin aina saa keskustella niistä aiheista ja asioista, jotka mietityttävät. Tilaisuuksien ei ole tarkoitus olla mitään luentoja, Sari Grönfors huomauttaa. 

Omaisolohuoneen toiminnan tarkoituksena on paitsi jakaa tietoa ja vertaistukea omaisille, kuulla vastavuoroisesti myös omaisten mielipiteitä läheistensä hoidosta, ja lisätä vuorovaikutusta omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä. Esihenkilö Suvi Seikola Osmanrinteestä korosti, ettei kaikkia voida hoitaa samalla kaavalla. 

– Te olette omaistenne parhaita asiantuntijoita, ja toivomme, että voimme tehdä yhteistyötä ja hyödyntää teidän osaamistanne ja tietoanne. 

Käynnistämisessä mukana eri toimijoita 

Toiminnan käynnistämisessä on ollut mukana iso joukko eri toimijoita, aiemmin mainittujen lisäksi toimintaa ovat suunnitelleet muun muassa ev.lut. seurakunta, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi, FinFami Satakunta ry ja Satakunnan Omaishoitajat ry sekä omaishoidon palveluohjaus.  

Ensimmäinen Omaisolohuone järjestettiin asumisyksikkö Osmanrinteessä 13. joulukuuta. 

Kyseessä on pilotointi. Osmanrinteessä toimintamallin toivotaan leviävän laajemminkin ympärivuorokautisen asumispalveluiden yksiköihin.