Nepsy-nappi

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attention-deficit hyperactivity disorder, ADHD) on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö aivotoiminnassa. ADHD voidaan diagnosoida lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa. ADHD-piirteillä olevan henkilön aivotoiminnan aktiivisuustason ylläpitäminen vaatii enemmän työtä. Korjatakseen aktiivisuustasoa ADHD –piirteillä oleva ihminen voi esim. huomaamattaan liikehtiä levottomasti, puuhastella asiaankuulumattomia asioita, puhua runsaasti tai vaipua unelmiinsa. Riittävän aktiivisuustason ylläpitäminen on tärkeää mm. oppimiselle.

Nykyisin ADHD jaetaan kolmeen esiintymismuotoon:

• tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus (yhdistetty esiintymismuoto)
• pääasiassa tarkkaamaton esiintymismuoto (entinen ADD)
• pääasiassa yliaktiivinen/impulsiivinen esiintymismuoto (ei liity tarkkaamattomuutta)

ADHD voi jäädä tunnistamatta, jos helpommin ulospäin havaittavissa olevat yliaktiivisuus – tai impulsiivisuuspiirteet puuttuvat.

ADD

ADD on ADHD:n alatyyppi, missä piirteet eivät painotu samoin. ADD:ssa oireet painottuvat keskittymisen ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmiin, mutta yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta ei esiinny lainkaan tai vain vähäisessä määrin. Käsite ADD on vielä käytössä, mutta lääketieteessä siitä on luovuttu.

Arjessa ADD-piirteet voivat näkyä esimerkiksi asioiden unohteluna sekä unelmointina ja vaipumisena ”omaan maailmaan”, jolloin henkilö ei juurikaan kiinnitä huomiota ympäristön tapahtumiin.  ADD-piirteillä olevien toimintakyky saattaa näkyä hitautena tehtävien tekemisessä, toiminnan aloittamisessa, ylläpitämisessä sekä oman toiminnan ohjaamisessa.

 ADHD –  ja ADD -piirteet haittaavat usein toimintakykyä ja esimerkiksi opiskelu- ja työtehtävistä suoriutumista. ADHD ja ADD eivät kuitenkaan tarkoita sitä, ettei piirteillä henkilö pysty keskittymään lainkaan. ADHD- piirteillä olevan henkilön vaikea keskittyä asioihin, jotka eivät ole riittävän kiinnostavia, kun taas itseä kiinnostaviin asioihin keskittyminen voi olla hyvinkin intensiivistä ja tarkkaa.

Toimintakykyyn vaikuttavat haasteet

Tarkkaavaisuus

• Tarkkaavaisuuden suuntaaminen on vaikeaa, siihen mikä on olennaista ja tärkeää, mikä ei.
• Ylläpitäminen ja keskittyminen; ajatus karkailee/harhailee, pienikin häiriö vie ajatukset mukanaan, varsinkin jos asia tai aihe ei ole itseä kiinnostava. Omiin ajatuksiin unohtuminen.
• Oman tarkkaavaisuuden jakaminen ja siirtäminen voi olla vaikeaa. Tarkkaavaisuuden haasteet vaikuttavat muistiin ja sitä kautta voivat vaikeuttaa oppimista.

Toiminnanohjaus

• Vaikeuksia aloittaa asioita, edetä ja lopettaa toimintaa ajallaan. Usein asian hoitaminen voi jäädä kesken. Itselle tylsät asiat eivät jaksa kiinnostaa, mutta mielenkiintoiset asiat voivat viedä ajantajun täysin.
• Impulsiivisuus; toimii ennen kuin on kuunnellut ohjeet, tapaturmaherkkyys (lapset ja nuoret erityisesti).
• Ajankäytön ja ajanhallintaan liittyvät haasteet. ”Ehdin kyllä”, vaikeuksia hahmottaa miten kauan tehtävään tai hoidettavaan asiaan tulisi varata aikaa.  

Tunne-elämä ja sosiaaliset tilanteet

• Tunnereaktiot voivat olla voimakkaita ja pettymysten sietäminen vaikeaa.  Omien ja muiden tunteiden tunnistaminen eri tilanteissa voi olla hankalaa.
• Mieliala saattaa vaihdella nopeasti.
• Sanattoman viestinnän ymmärtäminen voi olla vaikeaa
• Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen pitkäkestoisesti voi olla vaikeaa
• Stressiherkkyys, kuormittuminen.

Kokemustietoa ADHD/ADD

”Tuntuu kuin olisi liikaa kaikkea.”

”Ilman lääkettä tuntuu kuin tapahtuisi paljon, muttei saa kiinni asioista.”

”Tuntuu kuin olisi koko ajan 50 välilehteä auki.”

”Mun ajatukset tuntuu siltä kuin 100 pingispalloa olisi ikiliikkumassa laatikossa. Laatikossa on siellä täällä reikiä, joista ajatukset saattavat kesken kaiken karata ulos.”

”ADD:ssa muut ihmiset eivät näe ajatuksien määrää ulospäin vaan ihmiset näkevät lähinnä flegmaattisen jumittajan.”

” Ne teettää mulla koulussa todella helppoja tehtäviä, mitä en todellakaan jaksa tehdä. Ihan kuin olisin opettajien mielestä jotenkin tyhmempi.”

Lisätietoa

Autismikirjo on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö.  Autismikirjon piirteet ilmenevät ihmisen tavassa aistia ja kokea ympäröivä maailma sekä kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Autismikirjon ihmiset siis näkevät, kuulevat ja tuntevat ympäröivän maailman eri tavoin kuin muut. Autismikirjo ei näy yleensä ulospäin, minkä vuoksi autismikirjolla olevan ihmisen käyttäytymistä voidaan monesti tulkita väärin.

Autismikirjo eli autismispektri on laaja ja se näkyy kaikilla autismikirjolla olevilla ihmisillä erilaisina, yksilöllisinä ominaisuuksina ja piirteinä.

Yhteisiä ydinpiirteitä:

Vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä

Tämä näkyy etenkin vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Autismikirjon piirteillä oleva henkilö voi tulkita puhuttua ja kirjoitettua kieltä hyvin kirjaimellisesti. Toisten ilmeiden, eleiden ja tunteiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, kuten myös omien tunteiden tunnistaminen.

Aistien välittämä tieto ja sen tulkinta ovat yksilöllisiä ja tavallisuudesta poikkeavia

Autismikirjolla oleva henkilö voi olla yli- tai aliherkkä eri aistimuksille, kuten äänille, kosketukselle, kivulle, eri hajuille ja mauille sekä valolle, väreille ja lämpötiloille. Esimerkiksi ympäristön erilaiset taustaäänet, jotka harvoin haittaavat muita ihmisiä, voivat autismikirjon piirteillä olevasta henkilöstä tuntua häiritseviltä, kuormittavilta.  Kuormittuminen alentaa autismikirjon piirteillä olevan henkilön toimintakykyä voimakkaasti.

Aistein erilainen toiminta saattaa ilmetä myös voimakkaana aistimushakuisuutena.

Vaikeudet oman toiminnan ohjauksessa

Asioiden ennakoiminen ja tulevan suunnitteleminen voi olla vaikeaa. Miten ja missä järjestyksessä asiat tulisi tehdä, miten kauan pitää varata aikaa toiminnan loppuunsaattamiseen. Myös totutut rutiinit ja toimintatavat voivat olla hyvin tärkeitä. Totutusta rutiinista poikkeaminen voi vaikuttaa toimintakykyyn heikentävästi.

Asperger

Aspergerin syndrooma kuuluu osaksi Autismikirjoa. Omana diagnoosinaan se tulee poistumaan ICD-11 tautiluokituksen myötä. Aiemmin annetut Asperger diagnoosit säilyvät ennallaan.

Lisätietoa

Touretten syndrooma on neuropsykiatrisiin oireyhtymiin kuuluva kehityksellinen häiriö. Tourette ilmenee useimmiten jo lapsuudessa tai nuoruusiässä.

Ydinoireisiin kuuluvat nykimisoireet eli ns. tic-oireet. Tic-oireet ovat äkillisiä, tahattomia ja toistuvia liikkeitä (motoriset tic-oireet) tai äännähdyksiä (äänelliset tic-oireet). Oireet vaihtelevat silmien räpyttelystä, yskimisestä ja nykimisestä monimuotoisiin, koko kehon laajuisiin liikkeisiin sekä äännähdyksiin. Oireet voivat ilmetä sarjoittain tai yksittäin ja esiintyä useita kertoja päivässä. Vaihtelu on hyvin yksilöllistä.

Joidenkin henkilöiden kohdalla on kuvauttu tic-oireita ennakoivia tuntemuksia/tuntokokemuksia ns. somatosensorisia ennakkotunteita. Esimerkiksi kutinan tunne, paineen tunne tai kivun tunne siinä kohdassa lihasta, mihin tic-oire on tulossa, Ennakkotuntemuksia voi olla myös muualla kehossa tai päässä.

Kognitiivisia tic-oireita saattaa myös esiintyä, kuten toistuvia ajatuksia, esimerkiksi tarkoituksetonta laskemista tai toistuvia seksuaalissävytteisiä tai aggressiivissävytteisiä ajatuksia, joihin ei liity ahdistusta, mutta jotka voivat liittyä tarpeeseen antaa periksi jollekin ärsykkeelle.

Tic-oireet ovat useimmiten lyhytkestoisia ja ohimeneviä ilmiöitä, mitkä poistuvat itsellään, iän myötä.  Ohimeneviä tic-oireita on kuvattu esiintyvän jopa 20 %:lla lapsista.

Motoriset tic-oireet

• Yleisiäovat esim. silmien räpyttely, suun availeminen, irvistely, otsan kohottelu, nenän nyrpistäminen, nieleskely, pään ravistelu, olkapäiden kohauttelu, raajojen koukistukset tai vartalon kierrot.
• Monimuotoisia motorisia tic-oireita ovat esim. pakonomaiset kosketussarjat, taputussarjat, lihasten jännittely tai tietyn liikkeen toistaminen.

Äänelliset tic-oireet

• Tavallisimpiaäänellisiä tic-oireita ovat esim. yskähtely, huokailu, niiskuttaminen, maiskuttelu, hyminä tai huudahtelu.
• Monimuotoisiaäänellisiä tic-oireita ovat puolestaan esim. äkillinen sanojen tai lauseiden huudahtelu tai tiettyjen sanojen tai fraasien toistaminen.

Touretten oireyhtymässä ilmenee sekä motorisia että äänellisiä tic-oireita, joko samanaikaisesti tai erillisesti. 

Lisätietoa

Kehityksellisellä kielihäiriöllä (aiemmin kielellinen erityisvaikeus, dysfasia) tarkoitetaan kielen kehityksen häiriötä, joka vaikuttaa laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti muuhun ikätasoiseen kehitykseen nähden. Sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään, tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä. Lapsen kasvun myötä voi näkyä mm. sanaston suppeus, virheellinen sanajärjestys, asioiden nimeämisen vaikeus, ohjeiden ymmärtäminen on vaikeaa, kysymyksestä avautuu vain yksi sana.

Kehitykselliseen kielihäiriöön voi liittyä liitännäisoireita, joita voivat olla esimerkiksi motorinen kömpelyys, tarkkaavuuden häiriöt, toiminnanohjauksen ongelmat sekä aistisäätelyn vaikeudet. Lisäksi sosiaalisissa taidoissa voi esiintyä puutteita.  Kehityksellinen kielihäiriö tulee usein esille sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.

Puheen ymmärtämisen vaikeutta voi olla vaikea tunnistaa arjessa, kun tutussa ympäristössä on riittävästi sanattomia vihjeitä, joiden varassa lapsi osaa toimia. Kehityksellinen kielihäiriö saattaa tulla esiin vasta kouluiässä, kun vaatimustaso nousee. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien ohella voi ilmetä muun muassa abstraktin kielen ja käsitteiden ymmärtämisen vaikeutta, mikä osaltaan voi vaikuttaa oppimiseen. Tärkeää on selvittää kehityksellinen kielihäiriö taustatekijänä, jos lapsella tai nuorella ilmenee toimintakykyä haittaavia vuorovaikutusongelmia, tunne-elämän häiriöitä tai käytöshäiriöitä, joiden juurisyy ei ole tiedossa.

Kehityksellisen kielihäiriön vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan. Erityisen tärkeää on yksilöllisesti huomioida ja arvioida kehityksellisen kielihäiriön vaikutus arjen toiminnassa ja osallistumisessa.

Kehityksellinen kielihäiriö muuttuu iän myötä, mutta ei kokonaan poistu. Puhutun ja kirjoitetun kielen tuottaminen ja ymmärtäminen voi olla edelleen vaikeaa. Nuoruudessa ja aikuisiässä sanasto on usein kehittynyt ja laajentunut, mutta ympäristön vaatimustaso kasvaa samanaikaisesti.  Nuorella vaikeudet saattavat näkyä oppimisvaikeuksina ja haasteina ystävyyssuhteissa. Työelämässä haasteet voivat näkyä vaikeuksina ymmärtää annettuja pitkiä ohjeita ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä. Oikea-aikainen tuki ja ymmärrys ovat kaikissa elämänvaiheissa tärkeitä.

Tärkeimmät ennustetta parantavat tekijät ovat

• riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa, tuki perheelle
• riittävä, oikein ajoitettu ja tarpeenmukainen kuntoutus
• kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioon ottaminen koulussa, opiskeluissa, myöhemmin työelämässä, arjen eri tilanteissa.

Lisätietoa

Masking (maskaus, maskaaminen)

Maskauksella tarkoitetaan selviytymiskeinoja, minkä avulla autismikirjolla/neuronkirjolla oleva ihminen opettelee erilaisia tapoja sopeutua neurotyypillisten eli ”nenttien” maailmaan. Kirjolla oleva ihminen tarkkailee ja tutkii miten neurotyypilliset ihmiset toimivat ja alkaa opetella neurotyypillistä käyttäytymistä.

Stimming (stimmaaminen)

Autismikirjolla oleva ihminen saattaa omata erilaisia toistuvia ja toistettavia liikkeitä äännähdyksiä ja eleitä, joilla hän sekä ilmaisee tunteitaan, että rauhoittaa itseään. Käsien räpyttely, toistuva liike tai jonkin sanan toistaminen ovat autismikirjolla olevalle ihmiselle sekä voimakkaan tunteen osoittamista, että ylikuormitustilan helpottamista.

Yli-/aliherkät aistit sekä aistimushakuisuus

Autismikirjolla /neurokirjolla olevien ihmisten aistikokemukset ovat erilaiset kuin neurotyypillisten. Aistit voivat olla herkempiä kuin neurotyypillisillä ihmisillä ja saattavat jopa tuottaa kipua. Toisaalta aistit voivat olla aliherkkiä, jolloin aistimus on heikompaa kuin neurotyypillisillä. Aistihakuisuus voi johtua sekä ali –että yliherkkyydestä. Toisaalta aistimushakuisuudella pyritään saamaan aliherkän aistin kautta kokemuksia ja mielihyvää tai yliherkän aistin kautta miellyttäviä kokemuksia. Autismikirjolla/ neurokirjolla olevan henkilön kaikki aistit ovat koko ajan avoinna, eikä hän kykene samalla tavalla poimimaan aistiärsykkeitä ja aistikokemuksia kuin neurotyypillinen ihminen. Esim. äkillinen kova ääni saattaa vaikuttaa toimintakyvyn heikkenemiseen tai lamaantumiseen.

Meltdown (melttari)

Meltdown on ulospäin näkyvä ylikuormitustila, joka saattaa vaikuttaa äkkiarvaamattomalta ja raivoisalta. Ylikuormitustila purkaantuu raivo- tai itkukohtauksena. Tässä tilassa oleva ihminen ei kykene vastaanottamaan enää lisää sosiaalista – tai aistikuormaa. Hänelle pitää antaa tilaa, jotta fyysinen olotila rauhoittuu ja hän saa purettua syntyneen ylikuormitustilan. Pelkkä ylikuormitustilan purkaminen ei aina auta, autismikirjolla oleva ihminen tarvitsee aikaa levätä ja rauhoittua.

Shutdown (shutteri)

Shutdown tila on sisäänpäin kääntyvä ylikuormitustila, jossa autismikirjolla oleva ihminen kokee kaikki aistimukset voimakkaina eikä enää pysty ylläpitämään voimakasta keskittymistä aistien ja sosiaalisen paineen tuomista kuormittavuuksista. Koska autismikirjolla olevat ihmiset ovat koko ajan auki kaikelle ympäristössään olevalle, hän väsyy ylläpitämään itseään. Kun shutdown tila on päällä kommunikointi tuottaa vaikeuksia ja on vaikeaa olla aistikuormaa lisäävässä tilassa/tilanteessa. Autismikirjolla oleva ihminen tarvitsee poispääsyn tilanteesta ja lepohetken.

Erityismielenkiinnonkohteet (ekkot)

Erityismielenkiinnon kohde saattaa olla hyvinkin tavanomaisen oloinen kiinnostuksen kohde, etenkin tytöillä/naisilla, mikä vaikeuttaa piirteiden tunnistamista ja diagnoosin saamista. Pojilla/miehillä erityismielenkiinnonkohteet ovat usein erityisempiä, joten ne ovat helpommin tunnistettavissa. Erityismielenkiinnon kohdetta ei ole kaikilla.  Erityismielenkiinnonkohteesta otetaan selvää laajasti ja sitä tutkitaan hyvinkin tarkkaan. Erityismielenkiinnon kohteen kanssa puuhastellessa autismikirjolla/ neurokirjolla oleva ihminen lepää, rentoutuu ja uppoaa omaan maailmaansa. Neurokirjolla oleva ihminen voi unohtaa silloin ajankulun, myös tärkeät perustarpeet, kuten ruokailun, juomisen ja wc-käynnit. Uppoutuminen omaan maailmaan on parhaimmillaan syvä tila, missä voi rentoutua, tutkia, tehdä ja opetella uusia asioita, tilanteita ja nauttia omasta mielenkiinnon kohteestaan.

Lisätietoa