Hyvinvointialueen jälkipurkutoiminnalla tuetaan työntekijöitä haastavissa työtilanteissa

Satakunnan hyvinvointialueen henkilöstö saattaa työssään kohdata äkillisiä, järkyttäviä tilanteita, jotka altistavat akuutin ja posttraumaattisen stressireaktion syntyyn. Näissä tilanteissa työntekijät hyötyvät nopeasti poikkeuksellisen työtilanteen jälkeen järjestettävästä jälkipurkukeskustelusta.

Jälkipurkutoiminnan koordinaattori, kriisityöntekijä Anu Ahosmäki ja ensihoitaja, kriisityön kouluttaja Aki Salmi ovat kouluttaneet hyvinvointialueelle viime vuonna 78 jälkipurkuistunnon ohjaajaa, joista 40 lopulta valittiin toukokuussa toimintansa aloittaneeseen ryhmään.

Toiminnalle on sosiaali-, terveys- ja pelastusalalla tarve. Hyvinvointialueella järjestettiin viime vuonna toukokuun ja joulukuun välisenä aikana 43 jälkipurkukeskustelua, joissa kohdattiin yhteensä 189 työntekijää. Kuluvana vuonna tähän mennessä on ollut jo 24 istuntoa, joissa on kohdattu 113 työntekijää. Tästä on pääteltävissä, että palvelulle on tarve, ja siihen pystytään nyt myös vastaamaan. 

− Meillä on tällä hetkellä valtakunnan tasoon verrattuna hyvä resurssi jälkipurkuohjaajia hyvinvointialueen kokoon ja työntekijämäärään nähden. Olemme kouluttaneet runsaasti uusia jälkipurkuohjaajia yksinkertaisesti siitä syystä, että haluamme vastata ja myös varautua mahdollisimman hyvin avun tarpeeseen, kertoo Anu Ahosmäki.
− Jälkipurkuohjaajia on koulutettu kaikilta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita tarjoavilta toimialueilta ja vastaavasti niillä on myös käyty jälkipurkukeskusteluja.

 Jälkipurkukeskustelu normalisoi tilannetta

− Jälkipurkukeskustelulla pyritään normalisoimaan tilanne poikkeuksellisen työtilanteen jälkeen, toteaa Aki Salmi. – Tavoitteena on luoda kaikille osallisille yhtenevä kokonaiskuva tilanteesta, lievittää tilanteen aiheuttamaa välitöntä stressireaktiota ja psyykkistä kuormitusta, palauttaa osallisten toimintakyky sekä tukea heidän työhyvinvointiaan.

Purkukeskustelua edellyttäviä tilanteita ovat esimerkiksi suuronnettomuudet, kuten liikenneonnettomuudet ja tulipalot, niiden aiheuttamat henkilövahingot tai monipotilastilanteet, asiakkaan tai työtoverin menehtyminen, lapsen kuolema, hengenvaarallinen tai läheltä piti -tilanne, työntekijään kohdistuva väkivalta tai sen vakava uhka, virhe-epäilyt, tai ylipäätään jollakin tavalla poikkeukselliset työtilanteet.

Aki Salmella on pätevä ohje siihen, milloin jälkipurkukeskustelu tulee järjestää.

− Jos pohtii, että pitäisikö purkaa – niin silloin aina pitäisi, toteaa Aki Salmi. 
− Jälkipurkukeskustelu järjestetään tilanteesta riippuen joko yhdelle työntekijälle, työntekijäryhmälle tai koko tilanteeseen osallistuneelle henkilöstölle mahdollisimman pian tilanteen jälkeen.

Purkukeskustelu on luottamuksellinen ja osallistujat ovat vaitiolovelvollisia

Jälkipurkuistunnon ohjaaja on tehtävään koulutettu oman organisaation ammattilainen, joka ei ole ollut mukana käsiteltävässä tapahtumassa. Hän johtaa luottamuksellista purkukeskustelua ja huolehtii siitä, että jokainen osallistuja saa sanoittaa omaa toimintaansa, ajatuksiaan ja kokemuksiaan tapahtuman aikana, tuoda esille myös sen jälkeen pintaan nousseita tunteita ja ajatuksia ja käydä niitä läpi saman kokeneiden työtovereidensa kanssa. Istuntoja voidaan tarpeen vaatiessa järjestää useampia. Mikäli jälkipurkuistuntojen jälkeen edelleen on lisätuen tarvetta, työterveyshuolto jatkaa asian kanssa tarvearvioinnin kautta.

Hyvinvointialueella jälkipurkupyynnöt ohjautuvat Satakunnan sosiaali- ja kriisipäivystykseen, jonka kautta jälkipurkuryhmä hälytetään avuksi.

Jälkipurkuistunnot perustuvat työturvallisuuslakiin. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijänsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta työpaikalla, ja tämä sisältää myös tapahtumien jälkeisen tuen tarjoamisen esimerkiksi stressaavien ja traumaattisten tilanteiden jälkeen.