Hyvinvointialueen ja kuntien neuvottelussa korostettiin hyvää yhteistyötä
Satakunnan hyvinvointialue ja Satakunnan alueen kunnat kokoontuivat yhteiseen kuntaneuvotteluun 10.1.2024. Kuntaneuvottelu on yksi säännöllisistä vuorovaikutusfoorumeista kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Kuntaneuvotteluun osallistui kunnanjohtajat ja kunnanhallitusten puheenjohtajat hyvinvointialueen johdon ja maakuntajohtajan lisäksi.
Neuvottelussa korostettiin, että suurta muutosta tehdään yhdessä. Tästä syystä Satakunnan hyvinvointialue, alueen kunnat ja Satakuntaliitto alkavat valmistella yhteistä kumppanuussopimusta. Sopimusta valmisteleva työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran helmikuun lopussa. Työryhmään kuuluvat Lauri Inna / Pori, Teemu Nieminen / Kokemäki, Heli Kaskiluoto / Siikainen ja Viveka Lanne / Huittinen sekä maakuntajohtaja Kristiina Salonen Satakuntaliitosta. Hyvinvointialue on nimennyt työryhmään hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhilan, järjestämisjohtaja Marika Lannen ja sote-johtaja Sari Rantasen.
Kuntaneuvottelussa keskusteltiin hyvinvointialueen hallinnollisista ja taloudellisista prosesseista suhteessa alueen kuntiin. Kunnat toivat viestiä palveluiden merkityksestä alueen elinvoimalle. Yleinen taloudellinen tilanne kunnissa on vaikea. Kunnanjohtajat toivoivat entistä tiiviimpää yhteistä tilannekuvaa sekä ratkaisuita haasteisiin entistä strategisemmalla tasolla. Avoin keskustelu ja viestintä hyvinvointialueen kanssa on kunnille tärkeää. Sote- ja pela-palvelut ovat jatkuneet hyvällä tasolla. Yhteisiä prosesseja nähtiin myös työllisyyden hoidossa.
Neuvottelussa puhututti kunnissa sijaitsevat sote- ja pela-kiinteistöt, palveluverkkosuunnitelma 2030 ja päätösten vaikutusten arvioinnit. Palveluverkkosuunnitelma 2030 hyväksyttiin aluevaltuustossa loppuvuonna 2023. Sote- ja pela -palveluverkolla tarkoitetaan eri kokonaisuuksista koostuvaa verkostoa, jota täydentävät erilaiset palvelumuodot. Palveluja kehitetään niin, että asiakas pääsee yhdellä yhteydenotolla oikeaan palveluun oikeaan aikaan. Koska samaan aikaan taloutta tulee sopeuttaa ja kustannusten kasvua hillitä, toimitiloja kehitetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi digitaalisten ja liikkuvien palvelujen kanssa. Lisäksi erityisosaamista tai kalliita laitteita ja harvoin tarvittavia palveluja voidaan keskittää nykyistä suurempiin yksiköihin tarkoituksenmukaisesti.
Palvelupäätösten vaikutusten arviointi tehdään virkatyönä kunkin päätöksenteon yhteydessä, jossa toimintaa siirretään, lopetetaan tai muutetaan muulla tavalla toteutettavaksi. Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan kohdennetusti vaikutukset asiakkaisiin, henkilöstöön, talouteen ja palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Jotta palvelut voidaan tarjota tarpeista tai rajoitteista riippumatta, palveluja tuotetaan monin eri tavoin. Palvelumuotoja ovat kotiin annettavat palvelut, digipalvelut, liikkuvat palvelut, puhelimitse annettavat palvelut, toimipisteessä annettavat palvelut, ensivaste sekä yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto.
HYTE-neuvottelut saatetaan päätökseen tällä viikolla. Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyötapaaminen varautumisesta ja valmiudesta järjestetään helmikuun alussa. Siinä sovitaan muun muassa valmiuden ja varautumisen painopisteet vuosille 2024-2025 sekä keskinäisestä tiedonkulusta ja häiriötilannejohtamisen rakenteiden yhdyspinnoista.