Hallituksen kehysriihi – Mitä tämä tarkoittaa hyvinvointialueelle?
Hallituksen kehysriihessä vuosille 2025–2028 oli monia vaikutuksia hyvinvointialueiden talouteen. Suunnitelma sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen, joka antaa raamit valtion menoille.
Perusterveydenhuollon hoitotakuu pidennetään kolmeen kuukauteen nykyisestä 14 vuorokaudesta. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu on jatkossa kuusi kuukautta. Sote-uudistuksen tavoitteisiin pääseminen olisi edellyttänyt molempien osalta hoitotakuun kiristämistä kehyskaudella.
Asiakasmaksuja korotetaan tavoitteena 100 milj. euron lisätulot. Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää näistä maksuista, joten tulokertymä saattaa olla vähäisempi. Hyvinvointialueiden rahoituksesta tullaan siten vähentämään 100 milj. euroa. Korkeat asiakasmaksut saattavat aiheuttaa sen, että hoitoon hakeudutaan hyvin myöhään tai ei laisinkaan, mikä saattaa vaikuttaa kustannuksiin päinvastaisesti asiakkaiden palvelutarpeiden lisääntymisen vuoksi.
Vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa vaadittavaa hoitajamäärää hoidettavia kohti vähennetään. Nyt 20:tä vanhusta kohti pitää olla 13 hoitajaa. Jatkossa hoitajia on oltava 12. Tästä toimenpiteestä arvioidaan säästyvän 45 milj. euroa ja vuodesta 2028 alkaen 119 milj. euroa. Nämä summat tullaan vastaavasti vähentämään hyvinvointialueiden rahoituksesta. Lain tavoite hyvästä ja laadukkaasta vanhusten hoivasta ei kuitenkaan muutu.
Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa rajataan. Sosiaalihuollon palveluvalikoima vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta 100 milj. euroa vuodesta 2026 lähtien. Erikoissairaanhoidon osalta palveluvalikoimaa rajataan asteittain siten, että tavoitetaan 70 milj. euron säästöt. Esimerkiksi ajokorttien ikäkausitarkastuksia ei enää saisi julkisesta terveydenhuollosta. Palveluvalikoima ja siihen kohdistuvat rajoitukset edellyttävät laajaa yhteiskunnallista ja keskustelua ja poliittista päätöksentekoa. On erittäin hyvä, että siihen nyt ryhdytään.
Sairaalaverkkoa koskevista päätöksistä tehdään korvaavia toimia, joilla haetaan 75 milj. euron säästöä. Käytännössä sairaalaverkon osalta toteutetaan työryhmän I vaihe, jossa yhdistetään perus- ja erikoistason yöaikaisia päivystyksiä. Rohkeutta olisi voinut olla etenemisessä myös vaiheeseen II, joka koski laajemmin keskussairaalaverkkoa.
Lapsille ja nuorille kohdennetaan laaja ja tarpeellinen toimenpidepaketti, mutta onko siihen varattu riittävät resurssit. Kehyksessä kokonaisuutena on tähän kohdennettu 10 milj. euroa. Hybridiyksikön vaihtoehtona voisi olla myös resurssien kohdentaminen koulukodeille ja lisätä siellä tarvittavaa moniammatillista osaamista. Uusi hybridiyksikkö tulee edellyttämään uutta lainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriöltä.
Järjestöjen avustuksia vähennetään 76 milj. euroa, mikä tässä taloudellisessa tilanteessa kohdentuu kynnyksettömiin vertaistuella tarjottaviin palveluihin erityisesti heikossa asemassa oleviin henkilöihin.
Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028. Hyvinvointialueilla asiakkaiden palvelutarve samanaikaisesti kasvaa, joten 550 milj. euron vähennys vuonna 2028 ei ole realistinen. Kehyskauden viimeisen vuoden tarkasteluun on kuitenkin vielä aikaa.