Digitaalinen sote-keskus kaikille satakuntalaisille
Etelä-Savossa Eloisan hyvinvointialueen digitaalinen sote-keskus on otettu käyttöön vuoden 2023 alussa. Tulokset ja kokemukset ovat erittäin rohkaisevat.
Lähes kaikki yhteydenotot aloitetaan digitaalisesta sote-keskuksesta, ja sieltä asiakasta tarvittaessa ohjataan muihin hoitomuotoihin. Kymmenen kuukauden toiminnan jälkeen jopa 27 % kaikista perusterveydenhuollon digipalveluihin soveltuvista käynneistä tapahtuu digitaalisessa sote-keskuksessa. Digipalveluiden kasvun seurauksena käynnit perusterveydenhuollon fyysisillä vastaanotoilla ovat merkittävästi vähentyneet. Digitaalinen asiointi on nopeuttanut hoitotakuun mukaista hoitoon pääsyä merkittävästi, sillä laskua on alle vuodessa 29 vuorokaudesta 11 vuorokauteen.
Digitaaliseen sote-keskukseen on saatavilla hyvin työntekijöitä. Jopa 98 % digitaalista sote-keskusta käyttäneistä asiakkaista on erittäin tyytyväisiä digipalveluun. Suomen ikärikkaimmalla Etelä-Savon hyvinvointialueella myös ikäihmiset ovat alkaneet käyttää uutta palvelua.
Satakunnassa digitaalinen sote-keskus tulee tarjoamaan perinteisten palveluiden rinnalla nykyaikaiset digitaaliset sote-palvelut kaikille satakuntalaisille. Asiakkaalla on digitaaliseen sote-keskukseen yksi ovi, mutta monta tapaa käyttää tarjolla olevia palveluita. Digitaalisella alustalla mahdollistetaan keskitetty digitaalinen väylä esimerkiksi alueen etävastaanottoihin, chat-palveluihin, sähköiseen ajanvaraukseen ja sähköisiin lomakkeisiin. Kehittäminen tapahtuu palvelut ja toiminta edellä.
Satakunnassa on jo parannettu hoitoon pääsyä toimintamallilla, jossa hoito tai hoiva aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Käytännössä tämä tarkoittaa usein ensin etäarviota. Hoidon jatkuvuus on tärkeää eli se, että asiakkaan asioita hoitaa mahdollisimman usein sama ammattilainen, ja myös tässä digiyhteydet ja sähköisten viestikanavien mahdollistaminen ovat apuna. Lähetekäytäntöjen kehittäminen on samaan aikaan käynnissä.
Hyvinvointialueen näkökulmasta kehitettävää on palveluissa, osaamisessa, resursoinnissa ja johtamisessa, jotta digitaalinen sote-keskus saadaan toimimaan optimaalisesti. Digitaalinen työskentelymalli mahdollistaa joustavat ja räätälöidyt tehtävänkuvat henkilöstölle sekä vastaa saatavuuteen ja saavutettavuuteen.
Digivastaanotolla on jo nyt paikkansa esimerkiksi pitkäaikaissairauksien seurannassa. Diabetes-hoitajan digivastaanotto on tästä hyvä esimerkki. Myös asukkaat toivovat enenevässä määriin ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja.
Digitaalinen työskentelymalli tarjoaa myös hyvän ratkaisun henkilöstöpulassa painivalle sote-alalle. Satakunnan hyvinvointialue voi kilpailla kokeneista lääkäreistä ja hoitajista sekä muista ammattilaisista paikkariippumattomasti.
Digitaaliset palvelut eivät sovi kaikkeen hoitoon eikä kaikille asiakkaille, mutta yhä suuremman osan tarpeet voivat tulla hoidetuksi digipalveluita käyttämällä.