Historian ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23.1.2022. Vaaleissa valittiin ensimmäinen aluevaltuusto. Vaalein valitun aluevaltuuston ja sen valitseman aluehallituksen toimikausi alkoi maaliskuussa 2022.

Aluevaltuusto tekee isot linjapäätökset sekä nimittää aluehallituksen. Valtuusto ja hallitus tekevät sitovia päätöksiä muun muassa tulevan organisaation hallintomallista ja henkilöstön siirtoon liittyvistä sopimuksista.

Valtuutetut tulevat olevaan tärkeässä roolissa. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta. Valtuutetut siis päättävät siitä, miten Satakunnan hyvinvointialueelle kohdennettu noin miljardin euron rahoitus käytetään palveluidemme järjestämiseen. Päätöksiä ei tehdä kuntaperusteisesti vaan koko maakunnan alue ja asukkaiden tarve huomioiden.

Aluevaltuuston tehtävänä on päättää muun muassa seuraavista asioista:

• hyvinvointialuestrategiasta
• hyvinvointialueen hallintosäännöstä
• hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
• omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta
• liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista
• varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista
• sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
• palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista
• takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
• jäsenten valitsemisesta toimielimiin
• taloudellisten etuuksien perusteista
• hyvinvointialueen tilintarkastajien valitsemisesta
• tilivelvollisten nimeämisestä
• hyvinvointialueen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta
• muista aluevaltuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista

Maakuntavaalit järjestettiin tammikuussa 2022. Kansalaisilla oli äänioikeus näissä vaaleissa ja samalla myös vaikuttamismahdollisuus. Uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Valmistelussa osallistetaan myös mahdollisuuksien mukaan kansalaisia eri tavoilla uuden hyvinvointialueen kehittämiseen ja suunnitteluun.

Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtiolta ja se perustuu suurimmalta osalta väestön palvelutarpeisiin. Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden tavoite on kehittää toimintaansa siten, että rahoitus riittää laadukkaiden palveluiden järjestämiseen. Laissa on kuitenkin mekanismeja, joilla hyvinvointialueiden rahoitus voidaan väliaikaisesti turvata esimerkiksi yllättävien kustannusnousujen tilanteessa. Hyvinvointialue voi myös joutua ministeriöiden arviointimenettelyyn, jos budjetti ei toistuvasti riitä turvaamaan laadukkaita palveluja asukkaille.

Rahoitus tulee pääosin valtiolta, mutta sen käytöstä päättää hyvinvointialueen aluevaltuusto.

Vuoden 2023 alussa lääkäriä, hoitoa tai sosiaalipäivystystä tarvitseva asiakas ei huomaa ainakaan heti eroa. Satakunnassa on kehitetty asiakaspalvelua määrätietoisesti ja monet asiakkaisiin ja asiakaspalveluun vaikuttavat uudistukset ovat jo käynnissä.

Palveluita kehitetään koko ajan osana hyvinvointialueen kehittämishankkeita. Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus hankkeen tavoitteena on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Samalla toiminnan painotusta tullaan siirtämään raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.

Huomattava määrä hyvinvointialueen valmisteluun liittyviä asiakirjoja suunnitelmia ja muita asiakirjoja on julkisesti saatavilla ja kommentoitavissa. Kokemustoimijat ovat olleet mukana mm. palveluketjujen suunnittelussa, samoin järjestöt ja muut sidosryhmät on osallistettu valmisteluun laajasti. Valmisteilla – ja kaikkien avoimesti kommentoitavissa – on ollut myös Osallisuus Satakunnassa -asiakirja, jossa asiakasosallisuutta linjataan ja suunnitellaan systemaattisemmin. Asiakkaiden ääni palveluissa ja niiden kehittämisessä tulee huomioiduksi myös valmisteilla olevan TKIO-alustan, sekä erilaisten asiakasraatien ja mm. kokemustoimijapankin kautta.

Hallitus on viime aikoina korostanut sote-uudistuksesta viestiessään hoitotakuuta eli sitä, että apua saisi myös kiireettömissä asioissa nopeasti. Se tarkoittaa, että asiakkaan asian hoito tarkoituksen mukaisen ammattilaisen toimesta alkaa viikon sisällä yhteydenotosta. Oikea-aikaisen hoitoon pääsyn varmistamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja, hoidon jatkuvuuden parantamista ja sähköisten palveluiden parempaa hyödyntämistä.

Valtakunnallinen hoitotakuu määrittää, että vuoden 1.9.2023 lähtien kiireettömään perustason hoitoon on päästävä seitsemässä vuorokaudessa ja hammashoitoon on päästävä neljän kuukauden kuluessa. Myös sosiaalihuollon määräajat tiukentuvat.

Satakunnassa hoitoon pääseminen on vaihdellut kunnittain paljon. Jatkossa on tärkeää, että kaikki satakuntalaiset saavat tasa-arvoisesti palveluita oikeaan aikaan.

Vuoden 2023 alussa lääkäriä, hoitoa tai sosiaalipäivystystä tarvitseva asiakas ei huomaa ainakaan heti eroa. Satakunnassa on kehitetty asiakaspalvelua määrätietoisesti ja monet asiakkaisiin ja asiakaspalveluun vaikuttavat uudistukset ovat jo käynnissä.

Palveluita kehitetään koko ajan muun muassa osana Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Satakunnan tulevaisuuden hyvinvointialueen tavoitteena on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Samalla toiminnan painotusta siirretään raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.

Digipalveluita ei ole pakko käyttää. Jatkossa esimerkiksi ajan lääkärille tai terveydenhoitajalle voi varata edelleen puhelimitse tai paikan päältä lähipalvelupisteeltä. Hoitoon pääsee myös kasvotusten, kuten tähänkin mennessä.

Digipalveluja kehitetään ja yhtenäistetään heitä varten, jotka haluavat käyttää palveluita kännyköiden ja tietokoneen välityksellä. Jatkossa hoitoa voi saada paremmin juuri haluamallaan tavalla ja joustavammin.

Rahoitus tulee valtiolta, joka myös ohjaa ja valvoo nykyistä suoremmin hyvinvointialuetta.

Valtion rahoituksen lisäksi Satakunnan hyvinvointialue saa tuloja asiakasmaksuista. Maksujen ylärajat tulevat laista, kuten ennenkin. Tuorein lakimuutos pienensi monia maksuja. Maksujen tulee olla tasapuoliset koko Satakunnan hyvinvointialueella.

Pelastuslaitos eli palokunta tulee tulevaisuudessakin apua tarvitsevan luo kohtuuajassa koko maakunnassa. Pelastustoimen tulevaisuuden rahoitus on vielä epäselvä ja siitä ei voi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mikäli rahoitus osoittautuu riittämättömäksi, toimintaa tehostetaan aiemmin esillä olleilla keinoilla. Kyseiset keinot eivät kuitenkaan suuresti vaaranna maakunnan perusturvallisuutta.

Vähintään samalla tavalla kuin tähänkin asti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta.

Uudistuksen myötä pelastustoimen järjestämisestä vastaa Satakunnan hyvinvointialue. Pelastustoimi on jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala. Pelastustoimen uudistukseen sisältyy sekä hyvinvointialueuudistus sekä monet pelastustoimen omat uudistushankkeet.

Mielenterveyspalvelut, kuten muutkin sosiaalipalvelut siirtyvät hyvinvointialueen hoidettavaksi. Vuoden 2023 alussa lääkäriä, hoitoa tai sosiaalipäivystystä tarvitseva asiakas ei huomaa ainakaan heti eroa.

Kunnat ja hyvinvointialue tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea saumattomasti heidän arjessaan.

Uudistuksen tavoitteena on myös oikea-aikainen hoitoon pääsy ja sen varmistamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja, hoidon jatkuvuuden parantamista ja sähköisten palveluiden parempaa hyödyntämistä.

Satakunnassa on noin 2 400 omaishoidettavaa, joista noin 68 % on yli 65-vuotiaita. Omaishoidon tuki muodostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaista ja omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista.

Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu hyvinvointialueen harkintaan. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkion taso määräytyvät hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Omaishoidon tukea ei ole tarkoitettu kattamaan hoidosta aiheutuneita kuluja, vaan sitä maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä.

Tukiluokkien yleinen jaottelu on luettavissa oheisesta ohjeesta: Satakunnan hyvinvointialueen omaishoidon tuen toimintaohje ja myontamisperusteet 1.1.2023(siirryt toiseen palveluun) (pdf)

Jokaiselle omaishoitoa saavalle tullaan tekemään kotikäynti ja palvelutarpeen arviointi vuoden 2023 aikana. Nykyiset toistaiseksi voimassa olevat omaishoidon sopimukset jatkuvat automaattisesti Satakunnan hyvinvointialueella. Nykyisiä voimassa olevia palveluseteleitä voi käyttää vain vuoden 2022 loppuun. Vapaiden järjestämiseksi myönnettävien seteleiden kokonaisuutta valmistellaan. Muut kuin vapaiden järjestämiseen tarkoitetut palvelusetelit jäävät pois käytöstä 2023 alusta.

Omaishoidon tuen päätöksen tekeminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin.

Ikääntyneiden ihmisten ja kotona asuvien palveluita kehitetään jatkuvasti Satakunnassa. Kotona asumisen palveluita parannetaan Tulevaisuuden kotona asumisen palvelut -hankkeessa yhdessä Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kanssa. Kotona asumisen tueksi kehitetään niin ikäihmiselle kuin henkilöstölle uusia toimintamalleja, joilla kotona tapahtuva hoito on entistä parempaa ja sujuvampaa.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta. Todennäköisesti tutut lääkärit ja hoitajat eivät vaihdu, sillä Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyy kuntien palveluksesta lähes 10 000 työntekijää.

Henkilöstö siirtyy Satakunnan hyvinvointialueelle Satasairaalasta, kuntien sote-palveluista PoSasta, Kessotesta, Raumalta, Huittisista, Eurasta, Säkylästä sekä Porin perusturvan yhteistoiminta-alueelta.

Lisäksi Satakunnan pelastuslaitoksen henkilökunta sekä Satakunnan kuntien koulukuraattorit ja psykologit siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen.

Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyy noin 10 000 terveysalan ja pelastusalan ammattilaista. Henkilökunnan työnkuvat eivät muutoksessa juuri muutu, vaan asiakas tapaa samat hoitajat ja työntekijät kuin ennenkin.

Hoitajapulaa hyvinvointialue ei voi yksinään ratkaista. Toimenpiteitä puuttuvan henkilöstön eteen on tehty mm. Porin perusturvassa ja henkilöstön toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. Hyvinvointialue osallistaa muutoksessa tulevaa henkilöstöä ja viestii henkilöstölle aktiivisesti tulevasta.

Olemassa olevat terveys- ja sosiaaliasemien puhelinnumerot säilyvät samana vuoden 2023 alussa. Päivitysapunumero 116 117 sekä hätänumero 112 toimivat kuten ennenkin.

Tulevaisuudessa ajanvarauspalvelut varmasti muuttuvat. Vielä ei tiedetä milloin esimerkiksi ajanvarauksen puhelinnumerot tai digitaalinen ajanvaraus muuttuu. Tiedotamme asukkaille muutoksesta aktiivisesti, kun sen aika koittaa

Vuoden 2023 alussa ei tulla tekemään muutoksia lähipalveluihin. Hoitoa saa edelleen niistä toimipisteistä, joissa asukas on tottunut asioimaan. Samat tutut hoitohenkilöt auttavat ja palvelevat asukasta kuten ennenkin.

Tulevaisuudessa palveluita voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa ja yhdistää. Tavoitteena on, että jatkossa satakuntalaiset saavat tarvitsemansa avun yhden luukun periaatteella ja oikea-aikaisesti. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi perheet saavat kaikki palvelut saman katon alta perhekeskuksista.

Kyllä voit. Uudistuksessa ei muuteta voimassa olevaa valinnanvapausjärjestelmää. Voimassa olevan terveydenhuoltolain mukaan sinulla on mahdollisuus valita se julkinen perusterveydenhuollon yksikkö, josta saat palvelun. Voit myös laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti valita, mihin erikoissairaanhoidon yksikköön hakeudut. Mikäli julkinen järjestäjä tarjoaa palvelusetelivaihtoehtoja yksityiselle palveluntuottajalle, voit valita tarjolla olevista yksityisistä palveluntuottajista.