Yritys- ja järjestöneuvottelukunta

Neuvottelukunta on Satakunnan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden ja niiden alaan kuuluvien yksityisten palvelutuottajien, yhdistysten ja seurakuntien toimintojen yhteistyöfoorumi, joka vaikuttaa hyvinvointialueen suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan. Neuvottelukunta tekee aloitteita, toimenpidesuosituksia, raportteja sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja aluehallitukselle.

Neuvottelukunnan tarkoitus on toimia sidosryhmien referenssiryhmänä hyvinvointialueelle. Riittävä tiedonkulku neuvottelukunnan ja sen edustamien sidosryhmien kesken taataan molemminpuolisen viestinnän ja keskinäisen vuorovaikutuksen avulla. Neuvottelukunta on kiinteässä vuorovaikutuksessa edustamiensa sidosryhmien kanssa. Neuvottelukunta viestii itsenäisesti käsittelemistään asioista hyvinvointialueen tiedostuskanavia käyttäen, mutta ei käytä hyvinvointialueen puhevaltaa.

Neuvottelukunnan jäsenet edustavat tehtävässään sidosryhmäänsä kokonaisuudessaan, eivät omaa taustaorganisaatiotaan.
Neuvottelukunta valitaan valtuustokaudeksi kerrallaan. Toimikausi tulee olla siihen asti, kun uusi neuvottelukunta on nimetty ja valittu.
Neuvottelukuntaan valitaan:

• Kolme Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan edustajaa
• Neljä alueella toimivien sotealan yritysten edustajaa
• Kolme Satakunnan seurakuntien edustajaa
• Yksi palvelutuottajajärjestöjen edustaja

Aluehallituksen edustaja voi halutessaan tai kutsusta osallistua neuvottelukunnan kokouksiin. Neuvottelukunta voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita hyvinvointialueen hallintosäännön yleisten määräysten mukaisesti.

Neuvottelukunnan asioita valmistelemaan voidaan nimetä työvaliokunta. Neuvottelukunta voi lisäksi asettaa ja nimetä keskuudestaan pysyviä tai tehtäväkohtaisia valmistelutyöryhmiä, joille nimetään vetäjät (esimerkiksi lausuntojen tekeminen, edunvalvonta, kokouksiin tulevat käsiteltävät asiat, yhteiskunnallinen tilanne ym.). Työvaliokunnalla ja työryhmillä on oikeus kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita hallintosäännön mukaisesti.

Neuvottelukunnalla on luottamushenkilöpuheenjohtajisto toimikausi kerrallaan. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kokouksessa on läsnä vähintään puolet neuvottelukunnan jäsenistä. Jos neuvottelukunnan jäsen joutuu eroamaan toimikauden kuluessa, nimeää hänen taustaorganisaationsa uuden edustajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvottelukunta kokoontuu sopiminaan aikoina vähintään kolme kertaa vuodessa. Kokoukset voidaan tarvittaessa järjestää etäkokouksina. Työvaliokunta ja valmistelevat työryhmät määrittelevät tehtäviensä mukaisesti sopivat kokoontumisajat.

Hyvinvointialue vastaa neuvottelukunnan toimintaedellytyksistä talousarviossa osoitetun rahoituksen mukaisesti. Rahoituksella katetaan ensisijaisesti neuvottelukunnalle osoitettujen kokoustilojen, kokousten järjestämisen ja mahdollisen muun sidosryhmäyhteistyön kustannukset.

Hyvinvointialue osoittaa neuvottelukunnan käyttöön sihteerin (järjestämisjohtaja), jonka kustannukset katetaan hyvinvointialueen ao. vastuualueen määrärahoista. Sihteeri valmistelee yhdessä puheenjohtajan kanssa käsittelyyn tulevat asiat ja myös esittelee ne. Sihteerin tulee olla henkilö, joka tuntee hyvinvointialueen sidosryhmäyhteistyöhön liittyvät asiat.

Talousarviossa otetaan huomioon neuvottelukunnan tehtävät ja toiminta, sekä muun muassa jäsenten kokouspalkkiot ja matkakulut niin kuin hyvinvointialueen palkkiosäännössä on mainittu lautakunnan jäsenten palkkioita ja korvauksia koskien.

Hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitetaan neuvottelukunnalle verkkosivusto, jossa se voi esitellä toimintaansa ja julkaista siihen liittyviä kokousasiakirjoja sekä muuta aineistoa. Neuvottelukunnan sivujen ylläpidosta vastaa neuvottelukunnan sihteeri tai joku muu hyvinvointialueen nimeämä henkilö.

Toimintasääntöä voidaan muuttaa aluehallituksen päätöksellä.

Toimintasääntö tulee voimaan aluehallituksen päätöksen myötä.