Henkilökohtainen apu 9 §

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua, jos hän tarvitsee toisen henkilön apua: päivittäisissä toimissa, työssä tai opiskelussa tai vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus toteutuu yhdenvertaisesti muiden kanssa niissäkin tilanteissa, joissa hän tarvitsee toisen henkilön apua.

Henkilökohtaisen avun toteuttamistavat

Satakunnan hyvinvointialueen vammaispalvelun henkilökohtaisen avun toteuttamistavat ovat: työnantajamalli; tuettu työsuhdepalvelu; palveluseteli sekä ostopalvelu.

Vammaisella henkilöllä on oltava mahdollisuus itsenäisesti tai tuettuna valitsemaansa kommunikaation keinoa käyttäen ilmaista tahtonsa siitä, miten, missä ja milloin henkilökohtainen apu käytännössä toteutetaan. Toteuttamistavasta tai useamman tavan käytöstä päätettäessä voidaankin apuna käyttää tulkkausta sekä kommunikaation apuvälineitä ja -menetelmiä. Palvelun toteuttamistavan valinnassa on otettava huomioon henkilön kyky ohjata avustamista. Lisäksi on otettava huomioon, että työnantajamallin käytölle on tietyt vammaispalvelulain 11 §:ssä mainitut edellytykset (mm. asiakkaan suostumus). Asiakkaalla on myös oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä.

Työnantajamalli

Työnantajamallissa vammainen henkilö palkkaa henkilökohtaisen avustajan työsopimuslain mukaiseen työsuhteeseen ja toimii avustajan työnantajana. Hyvinvointialue korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Henkilökohtaisen avun järjestäminen työnantajamallilla edellyttää muun muassa vammaisen henkilön suostumusta työnantajana toimimiseen, vammaisen henkilön kykyä vastata työnantajan vastuista, velvollisuuksista ja työnjohtamisesta sekä hänen on oltava oikeustoimikelpoinen. Avun tarve kommunikaatiossa ei sellaisenaan ole este työantajamalliin.

Asiakkaan huoltaja tai edunvalvoja voi toimia työnantajana vastaavin edellytyksin kuin vammainen henkilö. Myös huoltajan tai edunvalvojan käytännön mahdollisuudet toimia työnantajana on arvioitava. Täysi-ikäisen vammaisen henkilön vanhempi ei voi toimia työnantajana, ellei ole edunvalvoja. Edunvalvontakirja ei oikeuta toimimaan työantajana asiakkaana sijaisena. Tällaisesta sijaistyönantajuudesta tehdään päätös asiakkaalle ja siihen sekä asiakassuunnitelmaan tulee kirjata sijaistyönantajana toimivan tiedot. Tieto sijaistyönantajuudesta tulee toimittaa myös palkanlaskentaan. Sijaistyönantaja allekirjoittaa kaikki sopimukset (esim. työsopimukset, vakuutukset, työterveyshuolto) sekä kantaa silloin työnantajavastuun. Valtakirjat tarvitaan tällöin sijaistyönantajalta.

Työnantajamallissa hyvinvointialueen on annettava yksilöllistä neuvontaa ja tukea käytännön asioissa (esimerkiksi rekrytointi, palkka, vakuutukset, vuosilomat, työsuhteen päättäminen). Neuvontavelvollisuus kattaa työnantajat ja avun käyttäjät, ei avustajia. Satakunnan hyvinvointialueen henkilökohtaisen avun palkanlaskenta antaa neuvontaa ja tukea palkkahallintoon liittyvissä asioissa.

Tuettu työsuhdepalvelu

Satakunnan hyvinvointialueella on sopimus Lounais-Suomen Avustajakeskuksen kanssa. Avustajakeskus tuottaa tuettua työsuhdepalvelua, jonka tarkoituksena on tukea henkilökohtaisen avun työnantajamallilla olevia työnantajia sekä työsuhteen osapuolia. Hyvinvointialue myöntää tuettu työsuhde -palvelun, jos työantajamalli arvioidaan vammaiselle henkilölle sopivaksi henkilökohtaisen avun toteuttamistavaksi, mutta asiakas tarvitsee tukea muun muassa työantajavelvoitteiden ja vastuiden hoitamiseen. Vammainen henkilö hyväksyy kyseisen palvelun antamallaan valtakirjalla. Palvelu on vammaiselle henkilölle maksuton.

Tuettu työsuhde -palvelu sisältää henkilökohtaisen avustajan palkanmaksun ja siihen liittyvien työnantajan velvoitteiden hoitamisen sekä lakisääteisten vakuutusten ja työterveyshuollon sopimusten järjestämisen työnantajan valtakirjalla. Lisäksi Avustajakeskuksen alueohjaaja on tukena ja apuna työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja mahdollisissa ongelmatilanteissa. Alueohjaaja tapaa työsuhteen osapuolet henkilökohtaisesti työsuhteen alkaessa ja tarvittaessa työsuhteen eri tilanteissa. Tapaamisen yhteydessä annetaan myös kirjallinen materiaali työsuhteen osapuolten tueksi. Palkanlaskennan ohjaus ja neuvonta on tuettu työsuhde -palvelun osapuolten käytettävissä.

Palveluseteli

Hyvinvointialue voi antaa vammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa tarkoitetun palvelusetelin.

Ostopalvelu

Satakunnan hyvinvointialue on kilpailuttanut ostopalvelutuottajat. Ostopalvelua käytetään tilanteissa, jos työnantajamallin edellytykset eivät täyty eikä tuetun työsuhdepalvelunkaan avulla tai palvelusetelin arvioida olevan asiakkaalle sopiva henkilökohtaisen avun tuottamistapa. Lisäksi ostopalvelua voidaan käyttää sijaisjärjestelyissä, äkillisissä avun tarpeissa (esim. avustajan äkillinen sairastuminen ja asiakkaan avustaminen on välttämätöntä) ja tilanteissa, joissa työnantajamallin mukaista avustajaa on vaikea saada (esimerkiksi haastavat ja lyhyet työajat tai esimerkiksi ilta-avustus klo 21.00–21.30).