Siirry sisältöön

Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet

Koska vammaisille tarkoitetut määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet ovat sellaisia, joita hyvinvointialue järjestää talousarviossa vammaispalveluihin ja tukitoimiin varattujen määrärahojen puitteissa, se voi priorisoida niiden myöntämistä yksilöllisen tarveharkinnan perusteella eniten palvelujen tarpeessa oleville ja hyvinvointialueella kaikkein heikoimmassa asemassa oleville henkilöille.  

Tilanteessa, jossa hyvinvointialueessa vammaishuoltoon varatut määrärahat eivät riitä vastaamaan hyvinvointialueessa esiintyvään tarpeeseen, voi hyvinvointialue priorisoida eli suunnata määrärahoja asettamalla palvelun hakijat etusijajärjestykseen. Priorisointia voi tehdä ainoastaan arvioimalla, millaisia toimintarajoituksia vamma aiheuttaa ja mitkä vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut ja tukitoimet hyvinvointialueella edesauttavat parhaiten henkilön selviytymistä päivittäisistä toimista. 

Hyvinvointialue voi kohdentaa määrärahoja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville henkilöille, esimerkiksi vaikeavammaisille henkilöille.  

Hyvinvointialue voi myös suunnata määrärahasidonnaisiin palveluihin tai tukitoimiin varattuja määrärahoja esimerkiksi niihin välttämättömiin päivittäisiin toimiin, jotka edesauttavat henkilön selviytymistä kotona, työelämässä tai opinnoissa. Määrärahojen kohdentaminen on tehtävä siten, ettei asiakkaan yhdenvertaisuutta loukata. Yhdenvertaisuutta loukkaavaa ei ole esimerkiksi asettaa etusijalle työssä käymisen tai opiskelun vuoksi vaikeimmassa asemassa olevia henkilöitä (mm. KHO 2002:268). 

Määrärahasidonnaisina palveluina ja tukitoimina voidaan myöntää: 

Kuntoutusohjaus 

Kuntoutusohjauksen tarkoituksena on vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä vammaisen henkilön sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutusedellytysten tukeminen ja parantaminen sekä toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottaminen. 

Sopeutumisvalmennus 

Sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön ja hänen perheensä sosiaalista toimintakykyä. Vammaispalveluna toteutettu sopeutumisvalmennus voi olla esimerkiksi: korvaavien kommunikaatiomenetelmien, viittomakielen tai tukiviittomien opetus, jota voidaan järjestää ryhmä tai yksilöopetuksena liikkumistaidon ohjaus.  

Arvioitaessa sopeutumisvalmennuksen tarpeellisuutta tarvitaan hakemuksen liitteeksi asiantuntijalausunnot. Esimerkiksi tukiviittomien opetukseen tarvitaan puheterapeutin lausunto. Sopeutumisvalmennuksena ei pääsääntöisesti tueta loma tai virkistystoimintaa. 

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet 

Tukitoimi on tarkoitettu henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee välinettä liikkumisessa, kanssakäymisessä tai henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona, työssä tai vapaa- aikana, eikä sitä kustanneta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tavoitteena on, että henkilö selviytyy mahdollisimman itsenäisesti päivittäisissä toimissaan. Tietotekniset laitteet, kuten tietokone ja sen apuohjelma, joiden tarve johtuu henkilön vammasta tai sairaudesta ja jotka edistävät vammaisen henkilön selviytymistä päivittäisistä toiminnoistaan, ovat yleensä luettavissa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin. 

Tavanomaiseen käyttöön tuleviin kodinkoneisiin, joilla ei ole tekemistä itse vamman tai sairauden kanssa, ei myönnetä tukea. Välineet ja laitteet voidaan antaa käyttöön maksuttomasti tai myöntää omaksi, jolloin asiakas maksaa puolet (50 %) hankintahinnasta. Mikäli vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen on tehtävä välttämättömiä vamman edellyttämiä muutostöitä, korvataan ne kokonaisuudessaan todellisten kustannusten mukaisesti määrärahojen sallimissa rajoissa.  

Korvaus auton hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin (autoavustus) sekä muutostyöt

Autoavustuksen myöntämisellä tuetaan vammaisen henkilön opiskelua, työssäkäyntiä tai vaikeavammaisen lapsen jokapäiväisiä kuljetusmahdollisuuksia. Korvauksensaamisen edellytyksenä on hakijan vammaisuus, säännöllinen ja päivittäinen kuljetustarve sekä muut vammaan, sairauteen tai sosiaaliseen elämään liittyvät perustelut oman auton tarpeesta. Mikäli avustuksen myöntämistä joudutaan rajaamaan määrärahojen riittämättömyyden vuoksi, tehdään ratkaisut asiakkaiden etusijajärjestys huomioiden.  

Avustusta myönnettäessä etusijalla ovat työssäkäyvät, opiskelevat, autoa itse ajavat vaikeavammaiset sekä lapset ja nuoret, joiden kuljettamisessa heidän perheensä tarvitsee auton lisälaitteita. Avustus on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen. Korvauksen määrää laskettaessa auton hinnasta vähennetään hakijan saama autoveronpalautus, vaihtoautosta saatu myyntihinta ja mahdolliset alennukset.  

Auton kohtuuhintaisuutta määriteltäessä otetaan huomioon vamman tai sairauden edellyttämä välttämätön tarve. Vammaiselle henkilölle soveltuvan kohtuuhintaisen auton korvattavaksi tulevan hankintahinnan määrittely tapahtuu tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti avustusta myönnetään puolet auton hinnasta mutta kuitenkin enintään 5000 €. Euromääräisen rajan asettaminen on todettu vallitsevassa oikeuskäytännössä mahdolliseksi yleinen järjestämisvelvollisuus, määrärahojen kohdentaminen eri tuensaajaryhmille sekä hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun turvaaminen huomioon ottaen (KHO 2006:55).  

Välttämättömiä muutostöitä ovat sellaiset tekniset ratkaisut, joiden avulla vakiomallista konetta tai laitetta voidaan ylipäätänsä käyttää. Mikäli muutostyö vain parantaa vakiomallisen laitteen käyttöominaisuuksia tai se on muutoin hyödyllinen tai omaa esteettisiä arvoja, ei kyse ole korvattavasta välttämättömästä muutostyöstä. 

Mikäli auton lisävarusteet ovat automallin vakiovarusteina, ei niitä voida pitää sellaisina vakiomalliseen välineeseen ja laitteeseen tehtyinä vamman vaatimina välttämättöminä muutostöinä, jotka tulisivat erikseen korvattavaksi. Esimerkiksi välttämättöminä auton lisälaitteina voidaan pitää: 

  • kääntyvä istuin 
  • pyörätuolin kiinnikkeet 
  • pyörätuolin nostolaite 
  • käsihallintalaite. 

Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon aika edellisen autoavustuksen myöntämisestä. Vammaisen henkilön tulee pystyä näyttämään edellytykset ja perusteet hakemuksessaan auton vaihtoon. Riittävä peruste ei ole se, että auton vaihtoa riittävän usein esimerkiksi 3 – 5 vuoden välein on pidettävä auton taloudellisen käytön kannalta järkevänä ja perusteltuna. Tämä syy autoon vaihtoon ei ole vammaispalvelulain tarkoittama peruste myöntää korvausta uuden auton hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.  

Mikäli asiakkaan tilanne ja olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet, aikaisemmin saadun avustuksen ajankohdalla ei ole merkitystä. Olennaisella muutoksella tarkoitetaan sairaudesta tai vammasta johtuvaa pysyvää muutosta asiakkaan toimintakyvyssä. 

Ylimääräiset vaatetuskustannukset 

Tukitoimi on tarkoitettu henkilölle, jonka vamma tai sairaus edellyttää vaatteiden
teettämistä, isoja muutostöitä tai aiheuttaa vaatteiden normaalia suurempaa
kulutusta eikä henkilö voi vammansa vuoksi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai
kenkiä. Tavoitteena on, että vammainen henkilö voi hankkia itselleen sopivan
vaatetuksen samoin kustannuksin kuin muut kuntalaiset.

Kustannukset korvataan varattujen määrärahojen puitteissa, kun asiakas teettää
itselleen vaatteita, korjaa valmiita tai kovan kulutuksen vuoksi tarvitsee runsaasti
vaatteita tai esim. eripariset kengät. Tarve arvioidaan tehdyn keskivertokulutukseen
suhteutetun kohtuullisuusarvion ja lääkärinlausunnon perusteella.

Ylimääräiset erityisravintokustannukset 

Vammaiselle henkilölle voidaan korvata erityisravinnon hankkimisesta aiheutuvat
ylimääräiset kustannukset. Välttämättömien, ylimääräisten kustannusten korvauksen
suuruutta laskettaessa otetaan huomioon erityisravintokustannusten ja tavanomaisten ruokakustannusten erotus sekä ensisijaisten tukimuotojen kautta saatu taloudellinen apu, kuten vammaistuki, eläkkeensaajan hoitotuki tai sairausvakuutuslain perusteella myönnetty tuki.

Lääketieteellisesti täytyy olla yksityiskohtaisesti selvitetty, että vamma tai sairaus välttämättä edellyttää erityisravinnon tai – valmisteen käyttöä. Pelkkä lääkärin tai muun ammattihenkilön suositus ei ole riittävä.

Muut lain tarkoituksen toteuttamiseksi myönnettävät palvelut ja tukitoimet

Muut taloudelliset tukitoimet

Muita taloudellisia tukitoimia voidaan varattujen määrärahojen puitteissa.