Sata-alue SuomiAreenassa: Koirat haukkuu – hyvinvointialueiden karavaani liikkuu
Torstaina 25.6. SuomiAreenan Rantalavalla keskusteltiin seuraavista teemoista: Miten hyvinvointialueet ovat lähteneet liikkeelle? Mitä on jo opittu – ja mitä terveisiä kentältä halutaan lähettää päättäjille?
Sata-alueelta parikeskusteluun osallistui henkilöstön edustajana, pääluottamusedustaja Karoliina Tala. Hänen keskustelukumppaninaan toimi hyvinvointialuejohtaja Piia Vuorela Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
Tala kertoi keskustelussa, että keskeisiä muutoksia hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen ovat olleet muutokset toimintatavoissa. Huomioitavaa on, että osalla työntekijöistä työnkuvat ovat muuttuneet vain vähän ja toisille enemmän. Esimerkkinä Tala vertasi leikkaussalitoimintaa perusterveydenhuollon sote-keskustoimintaan, jälkimmäisessä muutoksia on tapahtunut paljonkin, samoin hallinnossa ja toimintatavoissa.
Myönteisenä nostona Tala mainitsee, että isossa organisaatiossa mahdollistuvat koulutukset ja urakehitys.
– Sisäistä koulutusta on kehitetty Sata-alueella sen olemassaolon ajan valtavasti. Tämä näkyy sujuvampina palveluketjuina, yhtenäisinä hoito-ohjeina ja lopulta asiakkaille parempana palveluna, Tala kertoo.
Piia Vuorela nosti hyvinvointialueiden tärkeimmäksi saavutukseksi asukkaiden ja asiakkaiden tasavartaisen kohtelun.
Ongelmista sote-sektorilla on viime aikoina noussut esiin eettinen kuormitus, joka syntyy, kun ammattilainen tietää mikä olisi eettisesti perusteltua, muttei pysty toimimaan sen mukaisesti esimerkiksi ajanpuutteen tai ristiriitaisten vaatimusten vuoksi. Tala kertoi kuulevansa keskustelua aiheen ympärillä myös omassa työssään. Sata-alue osallistuu Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu -kyselyihin ja alueella on havaittu myönteistä kehitystä teeman ympärillä.
– Henkilöstössä palautuminen stressistä ja kuormasta vapaa-ajalla on kääntynyt positiiviseen suuntaan, Tala kertoo.
Sata-alueella on tehty töitä työkykyjohtamisen saralla ja työolosuhteita on parannettu. Vaikka säästöjä on jouduttu hakemaan, niin Mitä kuuluu – kyselyssä selviää, että työyhteisöissä on voimavaraa. Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Vuorela korostaa lisäksi lähiesihenkilöiden roolia työssä jaksamisessa.
Keskustelun lopuksi Tala ja Vuorela pohtivat kohtaanto-ongelmaa, sote-alalla puhutaan samaan aikaan tiettyjen ammattiryhmien osaajapulasta ja kuitenkin ammattilaisia on myös aiempaa enemmän työttöminä. Ratkaisuiksi kaksikko listasi muun muassa alan houkuttavuudesta ja hyvistä työoloista kertomisen. Trendinä on myös, että henkilöstö haluaa työskennellä kasvukeskuksissa ja moniammatillisissa tiimeissä, jolloin pienemmille paikkakunnille on vaikeampaa saada henkilökuntaa. Tähän vastauksena saattaisi olla työn tekeminen teknologiaratkaisujen avulla ja monikanavaisella palvelutuotannolla. Ratkaisevassa asemassa henkilöstön houkuttelussa ovat jo aiemmin mainittu hyvä johtaminen ja työolot, koulutusmahdollisuudet, urapolut sekä ansiotaso.