Hellyyttävä tapa työpäivien jälkeen muutti Janin ja Lauran parisuhteen paremmaksi – ”Nyt olemme takaisin samassa veneessä”

Keinottomuus katkaisi Janin ja Lauran tunneyhteyden. Lusikat eivät ulvilalaisperheessä menneetkään jakoon, vaan tilalle tuli suhdetta lujittava tapa.

Voimavarat olivat loppu. Lusikat jakoon tai apua. Jani Yli-Mattila ja Laura Haiko tunnistivat, ettei heillä ollut työkaluja tai voimavaroja käydä parisuhdetta haastavia asioita läpi omin avuin. He miettivät, olisiko pari-interventiosta apua yhteyden palauttamiseen.

”Ajattelimme, että on.”

Laura ja Jani ovat olleet yhdessä kymmenen vuotta. Takana oli kuormittava ajanjakso.

”Oli riitaisaa aikaa. Kommunikointi ei toiminut. Lopulta neuvolassa laitettiin pyörät pyörimään.”

Uuvuttava negatiivinen kehä

Tunnekeskeisen pari-intervention ideana on luoda ymmärrystä puolisoiden välille ja korjata heidän välilleen muodostuneita katkoskohtia. Keskeistä on negatiivisen kehän käsite. Sitä Laura ja Janikin olivat ajautuneet kiertämään.

”Meillä oli aika klassista kissa-hiiri -leikkiä. Syytettiin, hyökättiin ja vetäydyttiin vuoron perään.”

Parisuhde on kiintymyssuhde aikuisten välillä. Kun suhteessa tapahtuu katkoskohtia, se saa meidät hätääntyneeseen tilaan.

”Hermostollisessa hätätilassa ei enää osata toimia järkevästi. Silloin meitä alkavat ohjata muut voimat. Tätä kohtaa me tarkastelemme”, kasvatus- ja perheneuvonnan sosiaalityöntekijä Laura Viertola kuvaa.

Yhteys poikki

Pari-interventiossa tavataan viisi kertaa viikon tai kahden välein. Tapaamisissa pureudutaan niihin hetkiin, jolloin puolisot reagoivat toisiinsa yhteyttä hajottavalla tavalla.

Jotkut syyttävät, raivoavat, huutavat ja vaativat vastauksia. Toiset muuttuvat mykiksi, vetäytyvät ja ovat kylmän oloisia. Molemmissa tarkoitus on Viertolan mukaan hyvä: palauttaa yhteys.

”Autamme pareja näkemään, että puoliso tarkoittaa tilanteissa hyvää, mutta hänellä ei ole keinoa ylläpitää yhteyttä. Olemme kaikki aika keinottomia läheisissä ihmissuhteissamme. Lapset vielä muuttavat parisuhteen dynamiikan. Se haastaa suhteen tunneyhteyden.”

Riidan juurisyy on pinnan alla

Janilla ja Lauralla alkoi tutkimusmatka itseen ja toiseen.

”Emme aluksi itsekään osanneet sanoittaa ongelmaamme. Silloin toisen kanssa oli usein vain negatiivinen fiilis. Kimmoke riitaan tuli pienestäkin asiasta. Oma tarve ryöpsähti pintaan tiskikoneen täytöstä tai jostain muusta.”

Jokaisella on tunnetarpeita, joiden täyttymistä suhteessaan odottaa. Niitä voi olla monenlaisia.

”Tarvitaan kokemus, että olen sinulle tärkeä, rakastettava ja että kelpaan ja riitän. Kokemus siitä, että ollaan samassa veneessä. Jos yhteys puolisoon rakoilee, voi ydintarpeet jäädä täyttymättä”, pari-interventioita ohjaava Viertola kuvaa.

Riidan takaa niitä usein löytyykin. Kun otetaan yhteen astianpesukoneen täyttämisestä, riidelläänkin todellisuudessa jostain aivan muusta.

”Väsyneenä ja kuormittuneena alamme herkästi kanavoida omaa pahaa oloa epäolennaisiin asioihin. Syytetään puolisoa vaikka tekemättömistä kotitöistä. Syntyy asemasota”, Viertola tietää.

Pari-intervention tapaamisissa pysähdytään rauhassa miettimään, mitä tilanteissa tapahtuu. Onko se sitä, miltä näyttää vai voiko takana olla jotakin muuta. Pohjalta voi löytyä kaipauksen tunne.

”Pystyn olemaan tulkkina ja tarjoamaan turvallista tilaa sanoittaa asioita, joita kotona ei olla uskallettu.”

”Lisäsimme toistemme taakkaa, emmekä kantaneet sitä yhdessä”, kuvailevat Jani ja Laura parisuhteen ydinongelmaansa. Kuva: Vesa Saivo

Puheväylä auki

Laura myöntää, että oli haastavaa tarkastella omaa käyttäytymistä.

”Olisihan se helpompaa sanoa, mikä toisessa ärsyttää. Nyt pitikin miettiä, miksi itse reagoin ja toimin näin.”

Pari-intervention avulla Laura ja Jani oppivat tunnistamaan arjessa tilanteet, joista kehään olisi ollut helppo luisua. Tapaamisissa harjoiteltiin keinoja, joilla kriittiset ristiriitatilanteet pysäytetään.

”Riidellessä Laura on herkästi torjunut minut. Opin, että siinä tilanteessa hän mieluumminkin haluaisi minun tulevan tykö ja auttavan. Hänen reagointinsa onkin avunhuuto, sillä Lauran on ollut vaikea pyytää apua”, Jani kertoo.

”Tapaamisissa oli kiva kuulla, mitä Jani kertoi omista ajatuksistaan”, jatkaa Laura.

”Se onkin se juttu. Parit saadaan puhumaan keskenään ja näin ylläpitämään yhteyttä arjessa. Toinen kuuntelee, mitä puoliso sanoittaa tarvitsevansa. Ei torppaa tai ignooraa, vaan kuuntelemalla osoittaa, että se, mitä sanot, on minulle tärkeää”, Laura Viertola jatkaa.

Huomaamisen suuri voima

Laura ja Jani kävivät pari-intervention läpi viime keväänä. He analysoivat nyt haastavia aikojaan armollisemmin ja ymmärtävät tilanteeseen johtaneita syitä paremmin.

”Perhe-elämää pitäisi pyörittää yhdessä. Luotsasimme kuitenkin molemmat omaa venettä yhteisen veneen sijaan. Me emme kohdanneet toisiamme. Kumppani jäi huomaamatta. Tuli törmäiltyä, koska olimme molemmat omissa veneissämme.”

Laura ja Jani opettelivat uudelleen antamaan toisilleen huomiota.

”Töistä kotiin tullessa otetaan pieni hetki toisillemme. Katsotaan silmiin ja halataan. Sitten vasta lähdetään luotsaamaan yhteistä venettä ja antamaan huomiota lapsille.”

Halauksen voima yllätti.

”Niinkin pieni asia kuin toisen halaaminen työpäivän jälkeen muutti meitä paljon.”

Laura kertoo huomanneensa, miten herkästi puolisoa pitää itsestäänselvyytenä.

”Lapset otetaan työpäivän jälkeen syliin ja ilolla vastaan. Yhtä lailla puoliso kaipaa ja ansaitsee huomiota päivän jälkeen. Se oli silmiä avaavaa huomata.”

Halaus on toimiva ase muulloinkin.

”Kun tunteeni lähtevät kierroksille, Jani tunnistaa tilanteen ja saattaa todeta, että voitaisiinko halata. Se on vähän ärsyttävää, mutta toimii”, Laura nauraa.

Haasteen sanoittamisesta toivoon

Mitä varhaisemmassa vaiheessa parisuhteen haasteisiin tartutaan, sen parempi. Tunnekeskeinen pari-interventio on maksuton matalan kynnyksen palvelu lapsiperheille.

”Moni pari puhuu tänne tullessaan erosta. Kun on saatu sanoitetuksi, mikä meitä vaivaa, onkin tilalle tullut toivoa. Pääsääntöisestä kaikki parit ovat kokeneet työskentelyjakson hyödyllisenä ja parisuhdetyytyväisyyden lisääntyneen.”

Lauran ja Janin perheessä negatiivinen kehä ei lähde pyörimään niin usein kuin ennen.

”Koen, että tunneyhteytemme palautui. Jo se, että kävimme kerran viikossa kahdestaan puhumassa vain meidän asioistamme, auttoi”, Laura sanoo.

”Kannatti käydä. Arjessa on edelleen kuormitustekijöitä, mutta tilanne on parempi kuin keväällä”, Jani lisää.

Yhteyttä ylläpidetään nyt arjessa.

”Yhdessä on hyvä. Ja pitää muistaa halata”, summaa Laura.