Terttu, 85, löysi toimivan tavan muistisairauden torjuntaan: ”Suorastaan yllytän tätä muillekin ikätovereille ja eläkeläisille”

Terttu Patrakka, 85, polkee säännöllisesti kotikylän keskustaan parantamaan elämänlaatuaan. Elintapaohjauksessa yli kuusikymppiset saavat eväitä muistisairauden ehkäisyyn.

Ensin Terttu oli pettynyt. Hän luuli, että hyvinvointivalmennukset on suunnattu ensisijaisesti tuoreille eläkeläisille.

”Soitin Mailille ja selvisi, että minulle jo ikäni oli merkittävä riskitekijä, joten pääsin helposti ryhmään”, kohta 86-vuotias Terttu Patrakka naurahtaa.

Geronomi Maili Vuoristo ja lähihoitaja Maire Kuosa vetävät hyvinvointivalmennusryhmiä yli 60-vuotiaille ympäri Satakuntaa. Terttu on käynyt Jämijärven keskustassa kokoontuvassa ryhmässä puolen vuoden ajan.

”En halua olla pois yhdestäkään tapaamisesta. Olen ollut leski 25 vuotta, eikä meillä ollut miehen kanssa lapsia. Sukulaisiakaan ei ole samalla paikkakunnalla. Terveystiedon lisäksi saan täältä hyvää mieltä ja sosiaalista kanssakäymistä mukavien ihmisten kanssa.”

Pienennä sairastumisriki elintavoilla

Ikääntyville suunnattujen elintapaohjauksen ryhmien tarkoituksena on ehkäistä muistisairauksia ja kaatumisia sekä lisätä ikäihmisten yleistä hyvinvointia.

”Elintavoilla voi pienentää muistisairauksien riskiä jopa 30 prosenttia. Tähän toimintamme pohjautuu”, Maili Vuoristo kertoo ja viittaa suomalaisen FINGER-tutkimuksen tulokseen.

Valmennus on reilun puolen vuoden kokonaisuus, johon kuuluu yksilölliset alku- ja loppukeskustelut, asiantuntijaluentoja ja kolme ohjattua liikuntakertaa.

”Jokaiselle tehdään muistisairauden riskitesti ja alkuhaastattelu. Ryhmään on tervetullut, kun riskitestistä saa kuusi pistettä tai enemmän.”

Oppia ja iloa toisilta

Tertun mielestä parasta ryhmissä on ihmiset, luotettava terveystieto ja vertaisten vinkit.

”Osa tiedosta on uutta ja osa muistuttavaa kertausta asioista, joita ei saa arjessa unohtaa. Joku ryhmäläisistä saattaa kertoa tekevänsä sillä tai tällä tavalla joka aamu. Vertaisvinkistä ottaa itsekin vaarin!”

Aiheet herättävät keskustelua ryhmässä ja puhututtavat vielä tapaamisten ulkopuolellakin. Pirteä kasikymppinen on vienyt omaan arkeen ryhmästä saatuja oppeja.

”Kasvisten määrää lautasella on tullut lisättyä. Televisiota katsellessa nousen välillä ylös tuolilta ja venyttelen kroppaa. Yöllä en hätiköi, vaikka uni ei tulekaan. Olen rauhassa vaan ja totean, ettei tässä mitään huolta ole.”

Hyvän unen vinkki Kirjaa huolet paperille tai pidä huolipäiväkirjaa. Näin ne pysyvät paremmin pois ajatuksista yöllä.

Parannus uneen ja proteiineihin

Pitkään vanhustyötä tehneet Maili ja Maire tuntevat ikäihmisille tyypilliset arjen haasteet.

”Uniongelmia on aika paljon. Uni muuttuu vanhetessa kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi.”

”Minäkin kerroin alkuhaastattelussa haluavani nukkua enemmän. Aloin rauhoittaa iltoja ja ajatella huolia tietoisesti pois yöunen alta”, Terttu sanoo.

Toinen tyypillinen ongelma on proteiinivaje.

”On tutkittu, että 80 prosenttia ikäihmisistä saa liian vähän proteiinia. Ryhmissä tehtävä proteiinitesti paljastaakin monelle, että proteiinin saanti on riittämätöntä”, Maili kertoo.

”En ollut tajunnut riittävän proteiinin merkitystä terveydelle. Nyt lisään raejuustoa aamupuuroon. Näin eräs ryhmäläinen vinkkasi tekemään. Otin opikseni.”

Seuraava kokoontuminen on Tertulla jo kalenterissa. Arvatenkin.

”Tällaisten ryhmien järjestäminen ikäihmisille ja erityisesti juuri eläkkeelle jääneille on ihan parasta. Olen suositellut ja suorastaan yllyttänyt tätä muillekin.”