Lapsiperheen arkihuoliin löytyy tuki yhdestä osoitteesta – Ota se itsellesi talteen

Digiperhekeskus on auki ympäri vuorokauden. Tutustu perheissä juuri nyt ajankohtaisiin kysymyksiin, joihin sivuilta haetaan apua.

Aina avoinna oleva digiperhekeskus(siirryt toiseen palveluun) turvaa lapsiperheiden hyvää arkea tiedolla ja tuella. Näitä ehkä sinullekin tuttuja kysymyksiä satakuntalaisperheissä pohditaan:

Tuli ero. Miten lasten huoltajuudesta nyt sovitaan?

Ero on koko perheen kriisitilanne. Tunteet ovat pinnalla ja jokainen perheenjäsen on herkillä. Samanaikaisesti vanhempien tulisi kyetä järjestämään elämää uudelleen lasten etu ja oma jaksaminen huomioiden. Tilanne on uusi ja kokijalleen ainutkertainen.

Erotilanteessa on tärkeää muistaa lapsen oikeus molempiin vanhempiin. Huoltajuuskysymyksissä auttaa esimerkiksi perheneuvonta. Digiperhekeskuksen sivuilla on perheiden erotilanteisiin oma kattava osio(siirryt toiseen palveluun).

Lapseni keskittyminen on vaikeaa. Voikohan tämä olla nepsy-piirre?

Nepsy eli neuropsykiatrinen haaste vaikuttaa käyttäytymiseen, joten huoli voi olla aiheellinen. Yksi yleisimpiä neuropsykiatrisia häiriöitä on ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuusden häiriö, jonka syntyyn perimällä, ja myös ympäristötekijöillä on merkittävä rooli.

Perheen aikuinenkin voi havaita itsellään nepsy-piirteitä, kuten impulsiivisuutta tai yliaktiivisuutta. Ajatuksia voi vaihtaa ammattilaisen kanssa nepsy-chatissä ja tutustua luotettavaan nepsy-tietoon(siirryt toiseen palveluun) omaehtoisesti. Jo niiden avulla voi itse vaikuttaa omaan elämään.

Arki ja vanhemmuus puuduttaa. Mitä teen tämän lapsen kanssa?

Vanhemmuus ja arki voidaan kokea haastavana, kuormittavanakin. Perheissä pohditaankin perusasioita: mitä on olla hyvä vanhempi. Kaikki kiva ei voi aina olla lapselle mahdollista. Vanhempi on lapselle auktoriteetti, jonka tehtävä on turvata lapsen kasvu ja kehitys. Joskus se tarkoittaa lapsen toiminnan rajoittamista ja mielen pahoittamistakin.

Vanhemmuuteen kaivataan tässä ajassa runsaasti tukea(siirryt toiseen palveluun). Aloittaa kannattaa arjen perusasioista: säännöllinen uni, liikunta ja ravinto – psyykkistä tukea ja turvaa unohtamatta.

Toivon kovasti omaa lasta. Mitä jos en tulekaan raskaaksi?

Perheen suunnitteluun panostetaan ja sitä mietitään paljon. Oikean tiedon jano ja tarve on perheenlisäyksestä haaveilevalle suuri. Joskus lapsesta haaveilu voikin vaihtua tiedonhauksi lapsettomuudesta tai keskenmenosta. Tänä päivänä ymmärretään, että perheitä on monenlaisia ja itsellinenkin vanhemmuus on mahdollista.

Raskaus yllättää lopulta aina. Minne olen yhteydessä, kun testi näyttää positiivista? Entä silloin, kun raskaus ei ole toivottu? Yhteen paikkaan koottu tieto(siirryt toiseen palveluun) auttaa elämän muutostilanteissa.

Nuortani kiusataan. Pelkään hänen jaksamisensa puolesta. Miten voin auttaa?

Kiusaaminen voi aiheuttaa nuorelle ahdistusta, pelkoa, keskittymis- ja univaikeuksia. Nuori saattaa eristäytyä, kun hänet toistuvasti jätetään ulkopuolelle. Pahimmillaan kiusaamisella on ihmiseen vakavat seuraukset.

Jos näet kiusaamista, älä ole hiljaa. Kiusaamiseen on aina puututtava, tapahtui se kasvokkain tai somessa. Kun kiusaamista kokee tai näkee, pitää nuoren hakeutua luotettavan aikuisen, kuten opettajan, kuraattorin tai oman vanhemman luo.

Vanhempi voi kokea tilanteen edessä neuvottomuutta. Digiperhekeskuksen sivuille on koottu, miten ja mistä niin vanhempi kuin nuori saa kiusaamistilanteeseen apua.(siirryt toiseen palveluun)

Sivuston suunnittelusta vastannut Teija Veneranta on tehnyt työssään ilahduttavan huomion. ”Perheissä osataan hakea apua, kun sille koetaan tarvetta.” Kuva: Vesa Saivo