Kokonaisvaltaista tukea lastensuojelun jälkihuollosta
Tällä hetkellä Satakunnan alueella noin 400 nuorella on asiakkuus lastensuojelun jälkihuoltoon. Jälkihuolto on huostaanoton tai pitkän avohuollon sijoituksen jälkeen lapselle tai nuorelle tarjottava vapaaehtoinen palvelu. Mitä jälkihuolto siis on?
– Jälkihuollossa työ on pääasiassa nuoren itsenäistymisen ja aikuistumisen tukemista. Jälkihuollon aikana nuori yleensä muuttaa omaan asuntoon ja elämässä tulee vastaan monia selvitettäviä asioita. Jälkihuollon piirissä olevilla nuorilla ei aina ole niitä läheisiä keneltä kysyä, miten esimerkiksi sähkösopimus tehdään. Jälkihuollon tehtävänä on turvata nuoren asuminen, varmistaa toimeentuloon liittyvät asiat sekä tukea opinnoissa ja läheissuhteissa, tiivistää johtava sosiaalityöntekijä Lilli Vesa.
Jälkihuolto alkaa sijaishuollon jälkeen viimeistään, kun nuori täyttää 18-vuotta ja kestää 23-ikävuoteen saakka. Jälkihuollon piirissä voi olla myös alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, joiden huostaanotto on jo päättynyt. Yhtenä jälkihuollon tavoitteena on, että nuori opiskelisi itselleen ammatin ja pääsisi töihin tai että nuorella olisi muuta päivittäistä tekemistä, kuten kuntouttava työtoiminta.
Jälkihuollon asiakasnuorten asema on usein heikompi verrattuna muihin nuoriin. Jälkihuolto onkin lastensuojelulain alaista toimintaa, sillä näitä kaikki nuoria yhdistää huostaanotto tai muu pitkä sijoitus ja usein traumatausta.
– Kaikilla asiakasnuorilla on tapahtunut lapsuudessaan jotain, miksi heidät on huostaanotettu. Ongelmat voivat olla usein kasaantuneita. Nuorella voi olla esimerkiksi vakavaa päihteidenkäyttöä ja mielenterveysongelmia, eikä hänellä ole välttämättä verkostoja, joihin tukeutua. Toisaalta meillä on myös niitä nuoria, joilla elämä on mallillaan, kertoo Vesa.
Suurin osa asiakkaista ottaa vastaan vapaaehtoisen jälkihuollon palvelut. Jälkihuollossa työskentelee seitsemän sosiaalityöntekijää ja seitsemän sosiaaliohjaajaa. Jälkihuollossa toimii systeemiset tiimit, mihin työntekijät tuovat haastavia asiakasasioita ja niihin voidaan etsiä ratkaisua yhdessä. Työntekijät eivät siis jää yksin hankalienkaan asioiden kanssa.
Jälkihuollon toiminta on saatu Sata-alueella toimivaksi kokonaisuudeksi ja kehittämisote on vahva. Jälkihuollossa pyöritetään muun muassa nuorille yhteisöllistä ryhmätoimintaa, asiakasraadin kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan heille tärkeisiin asioihin ja pilottivaiheessa on jälkihuollon asiakasvanhemmille suunnattu vauvakerho. Jälkihuolto on ollut myös mukana muun muassa THL:n valmennuksessa, missä tuetaan jälkihuollon asiakkaita toisen asteen opinnoissa yhteistyössä koulujen kanssa.
– Teemme myös yhteistyötä ja verkostoitumista muiden toimijoiden, kuten päihdepalveluiden, kanssa, toteaa Vesa.