Sosiaalityön arki kaipaa huomiota – professiojohtaja Krista Virtanen-Olejniczak tuo viestin kentältä

Sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään päivittäin resurssipulan ja monimutkaistuvat asiakastilanteet. Rakenteellisen sosiaalityön teemaviikon Meet & Greet tilaisuudessa he saivat tuoda esiin näkemyksiään ja kokemuksiaan ja mitä toivoisivat päätöksentekijöiden tietävän työstään.

Tilaisuudessa oli läsnä myös sosiaalityön professiojohtaja Krista Virtanen-Olejniczak, joka on pitkän linjan sosiaalityön asiantuntija. Hän on iloinen, että sosiaalityön ammattilaiset toivat rohkeasti esiin näkemyksiään ja toivoo että saa välitettyä heidän ääntään eteen päin.

Virtanen-Olejniczak mukaan rakenteellinen sosiaalityö on avainasemassa, jotta sosiaalihuollon palvelut voivat vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja myös vaikuttaa yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

– Sosiaalialan työ on paljon muutakin kuin yksittäisten asiakkaiden kohtaamista. Se on myös laajojen ilmiöiden tunnistamista, niiden analysointia ja vaikuttamista siihen, miten palvelut järjestetään. Tarvitsemme rakenteellista sosiaalityötä, jotta voimme kehittää palveluja käytännön kokemusten pohjalta ja vaikuttaa lainsäädännön kehitykseen”, Virtanen-Olejniczak toteaa.

Sosiaalityön arjen haasteet

Teemaviikon aikana sosiaalityöntekijöiltä kysyttiin, mitä he toivoisivat ihmisten tietävän työstään. Viestit olivat selkeitä: resurssipula, kasvavat asiakasmäärät ja monimutkaistuvat asiakastilanteet kuormittavat ammattilaisia.

– Työmme on jatkuvaa tasapainoilua lainsäädännön, eettisten ohjeiden ja resurssien välillä. Asiakkaamme tarvitsevat usein vahvaa sosiaaliohjausta ja kotikäyntejä, mutta aikamme menee toimeentulotukipäätösten tekemiseen, eräs sosiaalityöntekijä kertoi.

Toinen iso haaste on asiakkaiden monimuotoiset ja vaikeat tilanteet, jotka vaativat joustavaa ja yksilöllistä lähestymistapaa. Asiakkaiden toimintakyky voi olla heikko, ja monet eivät kykene yksinkertaisestikaan asioimaan itsenäisesti palvelujärjestelmässä. Virtanen-Olejniczak muistuttaa, että sosiaalihuollon asiakaskohtaamiset voivat olla arvaamattomia ja sisältää kaikkea kodin siivousavusta kanojen sijoittamiseen.

Tarve rakenteelliselle sosiaalityölle ja päättäjien ymmärrykselle

Virtanen-Olejniczak painottaa, että päättäjien olisi hyvä tuntea paremmin sosiaalihuollon arkea ja palveluiden sisältöjä, jotta he voisivat tehdä perusteltuja ja vaikuttavia päätöksiä.

– On ymmärrettävä, että sosiaaliala ei ole pelkästään yksilötyötä. Se on myös yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamista ja ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi asunnottomuuden, vankilasta vapautuvien ja nepsy-piirteisten asiakkaiden kohdalla tarvitaan suunnitelmallista, pitkäjänteistä työtä, ei vain lyhytaikaisia ratkaisuja.

Tilaisuudessa korostui, että sosiaalialan työ ei saa jäädä terveydenhuollon jalkoihin.

– Sote-uudistuksessa on puhuttu paljon terveydenhuollosta, mutta sosiaalihuolto on iso osa kokonaisuutta. Sote-työntekijöistä yli puolet ovat sosiaalihuollon ammattilaisia, ja se muodostaa merkittävän osan hyvinvointialueiden budjetista. Sosiaalialan ammattilaiset tulee ottaa entistä enemmän mukaan keskusteluun.

Kohti parempaa tulevaisuutta

Virtanen-Olejniczak näkee, että rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen voisi tuoda ratkaisun moniin alan haasteisiin. Hän haluaa myös muistuttaa, että sosiaalityöntekijöillä on laaja yhteiskunnallinen näkemys, jota kannattaisi kuunnella enemmän.

– Ammattilaiset näkevät heikot signaalit kentällä ennen kuin ne eskaloituvat suuremmiksi ongelmiksi. Heillä on arvokasta tietoa, jota tulisi käyttää paremmin päätöksenteossa. Sosiaalialan ammattilaiset eivät vain reagoi ongelmiin – he voivat myös estää niiden syntymistä, kunhan on riittävästi resursseja ja mahdollisuus vaikuttaa, summaa Virtanen-Olejniczak päivän keskustelun antia.

Rakenteellisen sosiaalityön viikko herätti paljon keskustelua ja toi esiin monia kehitystarpeita. Virtanen-Olejniczak toivoo, että sosiaalialan ammattilaisilta saatu viesti otetaan vakavasti ja sosiaalihuollon asemaa sekä rakenteellisten ongelmien ratkaisua pyritään edistämään.

– Sosiaalihuolto ei saa jäädä taustalle, vaan sen merkitys tulee tunnistaa paremmin – ei vain sosiaalialan ammattilaisten keskuudessa, vaan koko yhteiskunnassa.