Nepsy-valmentaja Sari Hellman auttaa nuoria löytämään vahvuutensa

Psykiatrinen sairaanhoitaja ja nepsy-valmentaja Sari Hellman työskentelee nuorten ja nuorten aikuisten parissa Perhekeskus Lounatuulen nuorten vastaanotolla. Hänen työnsä ytimessä on neuropsykiatrinen valmennus, joka auttaa nuoria ja heidän perheitään tunnistamaan ja hallitsemaan arjen haasteita ja selviämään niiden kanssa nuoren tarpeiden mukaan.

– Neuropsykiatrinen valmennus ei vaadi välttämättä diagnoosia. Nuoret ohjautuvat valmennukseen joko oma-aloitteisesti tai monien eri tahojen kautta. Mitä varhaisemmin valmennus aloitetaan, sen parempi, sillä oikea-aikainen tuki ja rinnalla kulkeminen voi ennaltaehkäistä myöhempiä haasteita, Hellman kertoo.

Arjen haasteiden kartoittamisesta toimivaan arkeen

Hellmann kartoittaa yhdessä nuoren kanssa arjen toimintaympäristöjen haasteita. Nämä voivat liittyä esimerkiksi kotiin, kouluun, ihmissuhteisiin, työelämään tai harrastuksiin. Kun haasteet on tunnistettu, ryhdytään etsimään sopivia toimintatapoja ja tukikeinoja nuoren kanssa yhdessä.

– Nepsy-nuorella on usein toiminnanohjauksen haasteita, joten valmennuksessa harjoitellaan elämäntilanteesta riippuen esimerkiksi kodinhoitotaitoja ja opiskeluun liittyviä taitoja. Tavoitteena on vahvistaa toiminnanohjausta ja arjenhallintataitoja, mikä vaatii paljon toistoja, jotta uudet toimintatavat vakiintuvat nuoren arjessa.

Kaikki oppivat omalla tavallaan, ja nepsy-valmentajan tehtävänä on tunnistaa, millaiset menetelmät ja apuvälineet tukevat nuoren arkea ja taitoalueiden oppimista. Kouluympäristössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi keskittymistä, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta helpottavia keinoja tai muita käytännön tukitoimia.

Varhainen tuki ehkäisee psyykkisiä haasteita

Neurokirjon henkilöt ovat herkästi kuormittuvia ja heillä saattaa olla myös aistiherkkyyksiä, joten valmennuksessa käsitellään kuormituksesta palautumista, stressinhallintaa ja kiinnitetään huomio aistiesteettömyyteen sekä mietitään tukikeinoja aistikuormitukseen.

– Ilman riittävää tukea neurokirjon haasteet voivat johtaa esimerkiksi mielialan laskuun, ahdistavaan oloon, itsetunto-ongelmiin, käyttäytymisen haasteisiin tai liialliseen päihteiden käyttöön. Tuen saaminen ajoissa ennaltaehkäisee liitännäisoireiden syntymistä.

Psykoedukaation avulla nuori oppii ymmärtämään ja hyväksymään omia erityispiirteitään, mikä tukee itsetunnon vahvistumista ja omien vahvuuksien hyödyntämistä.

– Monilla nepsy-nuorilla on kokemuksia negatiivisista kommenteista ja epäonnistumisista. Valmennuksessa vahvistetaan nuoren toimintakykyä ja onnistumisen kokemuksia ja annetaan myös positiivista palautetta.

Vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen

Valmennuksessa ei keskitytä pelkästään haasteisiin, vaan myös nuoren vahvuuksiin ja voimavaroihin.

– Kaikissa on paljon hyvää ja mahtavia taitoalueita, jotka on myös tärkeää nähdä.

Hellmannin mukaan erityisesti opinto-ohjauksessa on tärkeää tunnistaa nuoren vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, sillä nepsy-nuoret innostuvat oikean alan löydettyään opinnoista todella paljon ja saatuaan tukea ja kannustusta opinnoissa tarvitsemallaan tavalla.

– Haluan nähdä sen hyvän, mikä nuorissa on, ja auttaa heitä ja heidän läheisiään tunnistamaan sen. Neurokirjon haasteista huolimatta haluan valmennuksen avulla vahvistaa nuoren toimintakykyä loistaa oman elämänsä tähtenä. Olen kiitollinen myös siitä, että saan päivittäin tehdä työtä upeiden nuorten ja heidän verkostojensa kanssa.

Monialaista yhteistyötä ja koulutusta

Hellman tekee paljon yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. Hän ohjaa ADHD-ryhmää yhdessä kahden nepsy-valmentajan ja koulukuraattorin kanssa toisen asteen opiskelijoille.

Lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja muiden verkostojen kuten neuvonta- ja ohjauspiste Ohjaamon kanssa.

Hänen työnkuvaansa kuuluu myös opettajien kouluttaminen nepsy-piirteistä ja niiden huomioimisesta kouluympäristössä.

Hyvinvoinnin perusta: uni, ravinto ja liikunta

Arjenhallinnan tukemisessa keskeistä on varmistaa, että nuoret saavat riittävästi unta, liikuntaa ja terveellistä ravintoa. Ruutuaikaan ja somen käyttöön kiinnitetään erityistä huomiota, sillä liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa itseaiheutettua tarkkaavuushäiriötä (ADT).

– Usein käy niin, että keskittymisongelmat vähenevät merkittävästi, kun arjen perusasiat ovat kunnossa. Varmistamme myös, että vanhemmilla on keinoja tukea nuoren arkea ja esimerkiksi rajoittaa arkea haittaavia asioita. Nepsy-valmentaja siis pyrkii vahvistamaan myös vanhempien kasvatusosaamista.

Nepsy-valmennuksen pilotti

• Pilotin tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen tukea neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.
• Valmennus tukee toiminnanohjausta, arjen taitoja ja itsesäätelyä.
• Palvelun painopiste on varhaisessa tuessa, jotta voidaan ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta.
• Pilotissa kehitetään kevyempiä ja varhaisen tuen palveluita osaksi Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkkoa.
• Tavoitteena on myös vahvistaa nepsy-valmentajien koulutuksen hyödyntämistä ja kehittää palvelun vaikuttavuutta mittaavia menetelmiä.