Suurin osa ikääntyneiden kaatumisista olisi estettävissä
Tiesitkö, että ikääntyneiden yleisin tapaturma on kaatuminen? Kaatumisen riski kasvaa ikääntyessä ja joka toinen yli 80-vuotiaista kaatuu vähintään kerran vuodessa. Vuosittain Satakunnan hyvinvointialueella todetaan lähes 500 lonkkamurtumaa yli 65-vuotiailla. Suurin osa niistä olisi voitu estää.
Kaatumisen seurauksena tapahtuvat lonkkamurtumat ovat kalliita hoitaa, mutta lisäksi ne aiheuttavat ikääntyneille inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn laskua. Lonkkamurtumakustannukset ovat ensimmäisen hoitovuoden aikana 30 000 euroa/kaatuminen. Kustannukset nousevat sitäkin korkeammiksi, mikäli lonkkamurtuman seurauksena ikääntynyt tarvitsee hoiva- tai asumispalvelua. Aiemmin kotona asuvista lonkkamurtuman saaneista iäkkäistä useampi kuin joka kymmenes siirtyy tapaturman jälkeen hoiva- ja asumispalveluiden piiriin.
− Moni erehtyy pitämään kaatuilua ja lihasvoimien sekä liikuntakyvyn heikkenemistä väistämättöminä vanhuuden merkkeinä ja sopeutuu niihin. Vaikka osa kaatumisista selittyy ikääntymiseen liittyvillä fysiologisilla tekijöillä, merkittävä osa johtuu fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä. Lihasmassa ja voima vähenevät käytön puutteessa. Liikunnan tarve ei vähene iän myötä, vaan hyödyt korostuvat entisestään, johtava asiantuntija Saila Hänninen Ikäinstituutista muistuttaa.
Viisi tärkeää vinkkiä kaatumisen ehkäisyyn
Suurimpaan osaan kaatumisia aiheuttaviin tekijöihin, kuten voimatasapainoon tai ympäristön turvallisuuteen, voi vaikuttaa itse:
- Käy salilla tai tee voimatasapainoharjoittelua
- Käytä hyviä jalkineita tai liukuesteitä liukkaalla
- Huomioi kodin ja kotipihan turvallisuus ja esteettömyys
- Huolehdi terveydentilastasi ja lääkityksen ajantasaisuudesta. Muista tarkistaa lääkityksesi säännöllisesti.
- Syö ja juo monipuolisesti sekä säännöllisesti. Huolehdi riittävästä proteiinin saatavuudesta. Vältä alkoholia.
− Aktiivisuus on tärkeää säilyttää myös ikääntyessä. Arkiliikunta on tärkeää, samoin harrastusten säilyttäminen ja sosiaalisen suhteiden ylläpitäminen. Lisäksi on tärkeää pitää huolta terveellisistä elintavoista sekä tehdä voimatasapainoharjoitteita. Jos on pelkoa kaatumisista tai kaatumisia on tapahtunut, asia on hyvä ottaa esille ammattilaisen kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hankekoordinaattori Elina Paala Satakunnan hyvinvointialueelta jatkaa.
Liikkumisen tukemiseen on myös mahdollista saada apuvälineitä. Oikeanlaisen apuvälineen tarvetta on tärkeää arvioida ammattilaisen kanssa. Kotiin annettavien apuvälineiden lainaamisesta Satakunnassa vastaa maakunnallinen apuvälinekeskus. Lainaaminen on mahdollista myös joidenkin kuntien sote-pisteiden kautta. Oman kotikunnan liikuntapalveluista kannattaa kysyä myös erilaisista liikunta- ja tasapainoryhmistä ja niihin hakeutumisesta. Voimatasapainon harjoittaminen on ensiarvoisen tärkeää
Kävelykyky on keskeinen toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen mittari. Heikko alaraajojen lihasvoima vaikeuttaa kävelyä, mikä voi kaventaa elämänpiiriä ja lisätä avun tarvetta. Lihasvoima- ja kuntosaliharjoittelu tulisi aloittaa viimeistään silloin, kun portaiden kulkeminen tuntuu vaikealta, tuolista ylös nouseminen on hankalaa, ulkona liikkuminen vähentyy tai ilmenee tasapainovaikeuksia ja kaatumisen pelkoa.
− Iäkkäille suositellaan harjoittelua, joka kasvattaa lihasmassaa ja lisää nopeusvoimaa. Harjoittelun tulisi olla tavoitteellista ja nousujohteista eli harjoitusohjelma on yksilöllisesti laadittu ja vastusta lisätään voiman karttuessa. Kahdesti viikossa toteutetun harjoittelun tulokset tulevat näkyviin jo 2–3 kuukaudessa, Saila Hänninen muistuttaa.
Aloittelijan kannattaa osallistua ohjatuille tunneille, jotta liikkeet tehdään oikein ja turvallisesti. Voimaharjoittelulle ei ole yläikärajaa, turvallisesti toteutettuna se sopii kaikille ja sitä voi toteuttaa myös kotioloissa.
Tasapainoa tulisi harjoittaa nousujohteisesti, monipuolisesti ja useamman kerran viikossa. Harjoittelun tavoitteena on, että tasapaino toimii automaattisesti jokapäiväisissä askareissa. Tasapainoa voi harjoittaa kuntosaliharjoittelun yhteydessä, mutta myös kotioloissa esimerkiksi seisomalla yhdellä jalalla ja liikuttamalla ilmassa olevaa jalkaa eri suuntiin. Tasapainotreeniin saa haastetta, kun tekee liikkeet epätasaisella alustalla, vaikka tyynyn päällä, tai sulkee silmät. Liikkeet kannattaa tehdä paikassa, jossa saa tarvittaessa seinästä tukea. Monessa liikuntalajissa, esimerkiksi tanssissa ja metsäkävelyssä tasapaino harjaantuu huomaamatta. Maksuttomia vinkkejä voima- ja tasapainoharjoitteluun voi hakea esimerkiksi Voimaa vanhuuteen-ohjelmaan liittyen osoitteesta www.voitas.fi(siirryt toiseen palveluun)
Mihin yhteys, kun huoli herää?
Mikäli sinulla herää huoli omasta tai läheisesi liikkumisesta, kaatumisen riskitekijöistä tai kaatumispelkoa, ota yhteyttä digitaaliseen sote-keskukseen älypuhelimeen ladattavalla Sata-sovelluksella tai hyvinvointialueen verkkosivuilla https://asiointi.sata.fi(siirryt toiseen palveluun) Voit ottaa asian myös puheeksi esimerkiksi kotihoidon työntekijän kanssa.