Työkykyhaastattelu auttaa tunnistamaan työkyvyn tuen tarpeet
Työkykyhaastattelu on Kestävän kasvun Satakunta 2 –hankkeen Työkykyohjelman laajentamisessa kehitetty haastattelu, joka auttaa arvioimaan henkilön työ- ja toimintakykyä ja tunnistamaan työkyvyn tuen tarpeen. Työkykyhaastattelua on kokeiltu Rauman kiireettömällä vastaanotolla keväästä 2024 alkaen. Haastattelun sisällön suunnitteluun on käytetty avuksi mm. THL:n työttömän terveystarkastuksen suositusta, jota on muokattu vastaamaan työkykyhaastattelun tarvetta.
Haastattelu voidaan toteuttaa, kun ilmenee tarve työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Tarve voi tulla esimerkiksi lääkäriltä, muilta SOTE-keskuksen ammattilaisilta tai asiakkaalta itseltään. Haastattelu voidaan toteuttaa työllisyystilanteesta riippumatta ja se voidaan tehdä myös ns. nivelvaiheissa eli esim. työterveyshuollosta perusterveyshuoltoon siirryttäessä.
Haastattelulla kartoitetaan asiakkaan lähtökohdat ja tuen tarve
Haastattelussa kartoitetaan koulutus- ja työhistoria sekä terveystilanne, johon sisältyvät työkykyyn vaikuttavat sairaudet, oireet ja elintavat. Lisäksi selvitetään mm. asiakkaan elämäntilannetta, asumis- ja taloustilannetta, tukiverkostoja sekä arjen sujumista. Toimintakykykyselyt (WHODAS 2.0, EQ5D ja Työkykyindeksi) auttavat keräämään tietoa asiakkaan toimintakyvystä.
Haastattelun tekee terveydenhuollon ammattilainen, jolla on työkykyasioihin liittyvää osaamista (esim. työttömän terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja tai työkykykoordinaattori).
”Haastattelussa kartoitetaan myös asiakkaan omat toiveet ja suunnitelmat: mihin asioihin asiakas haluaa muutosta, mihin hän tarvitsee tukea sekä sovitaan, miten yhteistyötä jatketaan”, kertovat projektisuunnittelijat, terveydenhoitaja Paula Summa-Knuutila ja sairaanhoitaja Teija Toivonen.
Työkykyhaastattelun lopuksi tehdään asiakkaan kanssa yhdessä jatkosuunnitelma, jonka etenemistä seurataan. Asiakas voidaan tarpeen mukaan esimerkiksi ohjata lääkärin vastaanotolle lausuntoja varten ja hänen suunnitelmansa tekemisessä voidaan hyödyntää myös muiden ammattilaisten osaamista.
Kustannustehokas, vaikuttava ja ennaltaehkäisevä
Työkykyhaastattelu hyödyttää monella tasolla. Asiakkaat saavat apua varhaisessa vaiheessa ja heidän tilanteeseensa voidaan vaikuttaa ennen asioiden monimutkaistumista. Palvelut kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti ja näin vältetään myös päällekkäistä työtä ja tarve prosessien uudelleen aloittamiseen vähenee.
”Olemme kehittäneet kysymyksiä ja herätteitä, joiden avulla ammattilaiset voivat helpommin tunnistaa asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioimisen tarpeen esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä ja vastaanotolla. Työkykyhaastattelun tarkoitus on, että ammattilaisella on runko, jonka avulla asiakasvastaanoton voi tehdä ja että kaikki asiakkaat haastateltaisiin työkykyasioissa samalla tavalla,” kertovat Summa-Knuutila ja Toivonen toimintamallin kehittämisestä ammattilaisen näkökulmasta.
Työkykyhaastattelu on kustannustehokas ja vaikuttava keino estää palvelutarpeen lisääntymistä ja parantaa asiakkaiden hyvinvointia ja työkykyä. Työkykyhaastattelu mahdollistaa varhaisen tunnistamisen ja reagoinnin työkykyyn vaikuttaviin sairauksiin ja oireisiin.
