Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteinen asia
Satakuntalaisten lasten ja nuorten elintavat ovat heikentyneet: sähkösavukkeiden käyttö on lisääntynyt, neljäsosa kokee oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja noin kolmasosa alle 18-vuotiaista on ylipainoisia. Myös kokemus osallisuudesta ja mielen hyvinvoinnista on heikentynyt. Ahdistusta kokevien määrä on kasvanut merkittävästi ja lapset kokevat aiempaa enemmän turvattomuutta. Tämä on huolestuttavaa, sillä satakuntalaisista noin joka viides on lapsi tai nuori.
Hyvääkin kehitystä on nähtävissä: päihteiden ja nikotiinituotteiden käyttö on vähintäänkin tasaantunut, nuorisotyöttömyys on laskussa ja ainakin tunnin päivässä liikkuvien lasten määrä on kasvanut. Etenkin pojat liikkuvat aiempaa enemmän.
Sata-alue julkaisi keväällä ensimmäisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmansa. Se on osa hyvinvointialueen laajaa hyvinvointisuunnitelmaa, ja siinä korostuvat muun muassa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita vastaavien palvelujen ja osallisuuden vahvistaminen sekä eriarvoisuuden torjunta. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä palveluita tuottavien ammattilaisten sekä sidosryhmien, kuten kuntien ja järjestöjen, välille.
Lisäksi tavoitteena on, että satakuntalaiset perheet voisivat kaikkiaan paremmin ja liikkuisivat enemmän.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen on satakuntalaisten yhteinen asia. Jokainen aikuinen edistää osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja toimii heille esimerkkinä. Olipa kyseessä sitten naapuri, kummi, isovanhempi tai kuka tahansa aikuinen, terveelliset elintavat ja malli hyvästä arjesta tulevat aikuisilta. Yhteisessä tekemisessä, peleissä ja leikeissä sekä ruutuajan vähentämisessä aikuisten toiminta on tärkeää.
Sata-alue kehittää digitaalisia sekä muita helposti saatavia palveluja lapsille, nuorille ja perheille. Tavoitteena on, että yhteydenottokynnys olisi mahdollisimman matala, sillä varhaisen tuen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Kirsi Varhila, hyvinvointialuejohtaja
Satakunnan hyvinvointialue
