Marja, 45, käänsi elämänsä suunnan ja muutti ensi kertaa omaan kotiin: ”Rakkautta ensisilmäyksellä”
Skitsofreniaa sairastava raumalainen Marja Pöysti muutti marraskuussa ympärivuorokautisen tuen palveluasunnosta ensimmäiseen omaan kotiin ja aloitti itsenäisen elämän. Arjessa häntä auttaa Sata-alueen Liikkuva tuki eli LiiTu.
Tapaamme Marjan ja LiiTu-työntekijä Outi Lehtisyrjän kahvilassa.
”Ajattele, että vielä puoli vuotta sitten kaikki tehtiin sinun puolestasi. Nyt olet oppinut hoitamaan asioitasi itse: suunnittelet rahankäytön, teet ostokset, hoidat kodin ja huolehdit lääkkeesi. Se on valtavan iso ja hieno edistysaskel”, Outi kehuu.
Marja ottaa suitsutuksen tyynen tyytyväisenä vastaan.
”Olen opetellut myös tekemään lääkärin ja laboratorion ajanvaraukset itse netissä.”
Alkuun vähän jännitti
Marja tarvitsee jatkuvaa lääkitystä. Asumisyksikössä lääkkeet annosteltiin hänen puolestaan, nyt hän hoitaa senkin itse. Laitospaikan taakseen jättänyt Marja tuntee elämänlaatunsa ja -halunsa parantuneen, mutta joskus silti jännittää.
”Alkuun vähän pelkäsin, että entä jos sairaus sekoittaa arkeani. Skitsofreniaan kuuluu, etten aina hahmota ympäristöäni ja saatan olla hetken muissa maailmoissa. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin.”
Oman kodin avaimet
Marja rakastui asuntoon ensisilmäyksellä. Hän listaa keskustakotinsa hyviä puolia.
”Uusi keittiö, iso vaatehuone, parketinnäköiset laminaattilattiat ja graniittikuvioiset työtasot.”
Kotona hän hääräilee tavallisia asioita.
”Teen ruokaa, kuten perunoita ja kalapuikkoja, joskus makaronia. Olen aika surkea kokki, en kovin kokeilunhaluinen”, Marja tunnustaa.
Hän osallistuu Satakunnan hyvinvointialueen Hykke-toimintaan ja käy kansalaisopistossa.
”Sain keväällä todistukset matkailuenglannista, ranskan alkeista ja englannin perusvitosesta. Kurssit ovat harrastuksenomaisia, mutta otan ne kyllä aika tosissani.”
Marja haluaa olla kannustava esimerkki.
”Toivon, että muutkin uskaltaisivat luottaa, että pärjäävät. Ei haittaa, vaikka on pysyvä sairaus.”
Palveluasuminen harvoin toiveiden mukaista elämää
Hyvinvointialueella ja mielenterveystyössä kehitetään jatkuvasti uusia asiakaslähtöisiä palveluita. Liikkuvan tuen tavoitteena on asiakkaan itsenäinen elämä ja osallisuus omassa arjessaan: kotona, kaupungilla, virastoissa, harrastuksissa.
”Palveluasuminen ei aina ole asiakkaan odotusten mukaista elämää. Etenemmekin hänen omien toiveidensa mukaan, ja itsenäinen asuminen on usein listan kärjessä”, Outi kertoo.
Alussa tuen tarve voi olla hyvinkin tiivistä ja tapaamisia montakin kertaa viikossa.
”Harjoittelemme yhdessä sosiaalisia tilanteita, opettelemme erilaisia kohtaamisia. Vähitellen lähituki saa rinnalleen etäyhteydenpitoja, jutellaan puhelimessa ja pidetään nettiyhteyttä”, Outi jatkaa.
Kentälle jalkautuva Liikkuva tuki eli LiiTu
- auttaa asiakkaan toipumista
- kasvattaa kykyä kantaa vastuu omasta elämästä
- edistää itsenäistä asumista
- etenee asiakkaan tarve, ei diagnoosi, edellä
- määräaikaista ja tavoitteellista
- joustaa tarpeiden mukaan
- ei ystävätoimintaa eikä kotihoitoa
- suunnitteilla koko Satakunnan alueelle
Asiakaskunta:
18–65-vuotiaat
- mielenterveys- ja päihdekuntoutujat
- neuropsykiatriset tai
- elämänhallintakriisissä olevat
Järjestäjä:
- Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelut
Ota yhteyttä:
Uudet asiakkaat ohjautuvat asumisen asiakasohjausyksikön kautta.
- Palvelupuhelin 044 701 3501, ma klo 9–11, ke klo 13–15, pe klo 9–11
Liikkuvan tuen kehittäminen on osa Kestävän kasvun Satakunta 2 -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU)
Teksti: Maiju Junko
Kuvat: Vesa Saivo
