YTA-alue kouluttaa yhteistyössä 12 vesisukeltajaa alueen pelastuslaitoksille

Kaksitoista pelastajaa, neljä Satakunnasta, neljä Pohjanmaalta ja neljä Varsinais-Suomesta, tulevat olemaan tärkeä lisä alueidensa pelastuslaitoksilla. Heistä koulutetaan syksyn aikana vesisukeltajia, jotka osallistuvat työvuoroillaan tarvittaessa vedessä suoritettaviin viranomaistehtäviin.

Elo-syyskuussa alkoi laatuaan ensimmäinen Länsi-Suomen YTA eli yhteistyöalueen yhteinen vesisukelluskurssi. YTA-alueelle kuuluvat Satakunnan, Pohjanmaan että Varsinais-Suomen hyvinvointialueet sisältäen alueen pelastuslaitokset. Kolmen alueen yhteistyössä nähdään pelkästään hyvää.

– Voimme ottaa oppia kahden muun palolaitoksen tavoista, katsoa miten muut laitokset tekevät ja miten, kertoo kurssia vetävä paloesimies Mikko Salo Satakunnan pelastuslaitokselta.

Kurssille osallistuva Juuso Helmi Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kehuu kurssin tunnelmaa ja sujuvaa yhteistyötä: – Kaikkien kanssa ollaan tultu juttuun, riippumatta mistä alueelta tulee. On hienoa oppia, miten muilla laitoksilla toimitaan ja ottaa mallia sieltä omaan työhön.

Kaikki oppivat

Vesisukeltajia on koulutettu Pelastusopiston toimesta, mutta nyt sama opetussuunnitelma on saatu tuotua alueiden opetettavaksi. Yhdessä tekemällä saadaan tehtyä haastavampia juttuja. Esimerkiksi Porissa kurssi hyödyntää pelastusharjoitusaluetta, Pohjanmaalla harjoitellaan louhoksissa ja Varsinais-Suomessa koulutusta pidetään Gyltön saarella Saaristomerellä. Opetuksessa käytetään sekä suomea että ruotsia, sillä Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi ovat kaksikielisiä alueita.

– Vesisukelluskurssi on valtakunnallinen ohjelma, ja siinä on tarkkaan määritelty mitä taitoja pelastajan pitää osata työskennelläkseen sukeltajana. Koulutukseen kuuluu käytännön harjoittelun lisäksi taso- ja teoriakokeita, jotka tulee läpäistä. Haastavuus lisääntyy kurssiviikkojen mukaan, listaa Salo.

Sukeltajaoppilaita kouluttaa oman alueen henkilöstö. Tästä on pelkkää hyötyä, kommentoi kurssinjohtajana toimiva vastuualuejohtaja Jyri Leppäkoski: – Kun kouluttaa muita, pitää niin sanotusti yliosata opettamansa asia. Näin meidän henkilöstössämme on ammattilaisia, jotka osaavat näitä asioita todella kattavasti sekä tarkasti. Heidän ammattitaitonsa on alueelle korvaamatonta.

Ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä

Pelastajat ovat usein aktiivista porukkaa, jotka haluavat kehittää ja kouluttaa itseään. Satakunnasta vesisukelluskurssin pääsyvaatimukset läpäisivät seitsemän pelastajaa, pääsyn kurssille ratkaisi henkilökohtainen uimataito.

– Pääsykokeessa testattiin juoksua, uintia, oli myös sukellustesti ja teoria koe. Hakuprosessi alkoi keväällä, kertoo Kanta-Porin pelastusasemalla työskentelevä palomies Matti Väre.

On tärkeää, että pelastajat kehittävät ammattitaitoaan. Usein vesisukeltajat ovat aktiivisia muussakin koulutuksessa, ja heistä hioutuu kovan tason ammattilaisia rauhallisuutensa ja keskittymisensä ansiosta.

– Vesi- ja savusukellus tukevat toisiaan, sillä molemmissa tilanteissa on kova henkinen paine ja pelastajalla huono näkyvyys, Salo ynnää.

– Onneksi meidän hyvinvointialueillamme on yhteinen tahtotila tällaiseen yhteistyöhön ja täydennyskouluttamiselle ammatista riippumatta, jatkaa Leppäkoski.

Kuuden viikon kurssi vie länsirannikolle

Kurssi kestää yhteensä kuusi viikkoa, joiden aikana kurssilaiset ovat koulutuspaikkakunnalla maanantaista perjantaihin. Ensimmäiset kaksi viikkoa vietettiin Satakunnassa ja taukoviikon jälkeen kurssi suuntaa Pohjanmaalle. Viimeiset kaksi viikkoa vietetään Varsinais-Suomessa. Todistukset jaetaan lokakuussa.

– Koulutusviikkojen aikana yövymme kaikki kurssilaiset yhdessä paikkaa. Me porilaisetkin yövymme kurssin kanssa pelastusharjoitusalueella, vaikka kotimatka ei olisi pitkäkään, kertoo porilainen Väre.

Varsinais-Suomesta osallistuva Helmi jatkaa, että Porissa on ollut hyvät lähtökohdat kurssin alkamiselle: -Pelastusharjoitusalue ja paikalliset uimalat ovat olleet hyviä. Kurssipäivät alkavat yhteisellä aamuliikunnalla, jonka jälkeen aloitetaan päivän harjoittelu.

– Ensimmäisellä viikolla kurssilaiset tutustuivat sukelluslaitteisiin ja pukuihin, toisella viikolla päästiin harjoittelemaan vesiin ja ottamaan tuntumaa laitesukellukseen. Oppismiskäyrät ovat olleet todellakin ylöspäin koko alkukurssin ajan, kertoo Pohjanmaalta kouluttajana toimiva Hannes Karkaus.

Päivien jälkeen tehdään tarvittavat laitehuollot ja valmistelut seuraavaan päivään. Yhteisen päivällisen jälkeen on vielä itsenäistä opiskelua. Päivät kestävät helposti aamusta iltaan.

– Kurssi on rankka, mutta hakijoita olisi ollut kaikilta alueilta enemmänkin, kuin alueilta valitut neljä, kertoo Karkaus.

Vesisukeltajista pulaa alueilla

Satakunnassa, kuten myös Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, on todellista tarvetta uusille vesisukeltajille tulevina vuosina. Avunantotehtäviä, joissa on mukana sukeltajia, on Satakunnassa vuosittain 10-15 tehtävää. Usein tehtävissä etsitään kadonnutta ihmistä. Ihmisen etsintää harjoitellaankin Pohjanmaan osalla, jossa kurssilaiset pääsevät harjoituksiin louhoksiin ja rannoille.

Vesisukeltajia on jokaisessa vuorossa kaksi maakunnan alueella, toinen Porissa ja toinen Raumalla. Vesisukeltajan työ on kurinalaista, ja kurssilla opitaankin rauhallisuutta, itsensä ja sukelluslaitteiden hallintaa. Sukeltajan tulee olla sekä fyysisesti että henkisesti hyvässä kunnossa.

– Kurssilla auttaa paljon mentaliteetti, että tekee mitä kouluttajat sanovat. Me kouluttajat olemme kurssilla kurssilaisia varten, opettamassa sekä tukemassa, kommentoi koulutusta vetävä Salo.

Harjoitusten pääteeksi ryhmä pitää yhteisen fiiliskierroksen päivän teemasta. Laitesukelluspäivän päätteeksi ringistä kuuluu kommenttina, että tänään tuntui, että sukeltaminen on nautinnollista.

– Kurssi on kyllä tuntunut hyvältä, vaikka kokonaisrasitus on ollut kovaa, ynnää tuleva vesisukeltaja Matti Väre.