Monitoimijaisella yhteistyöllä tuetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen lautakunta hyväksyi huhtikuussa alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä neuvola- ja opiskeluhuoltosuunnitelmat vuosille 2024–2025. 

– Alueellisten suunnitelmien laatiminen on ollut tärkeä askel. Niiden avulla olemme yhtenäistäneet aiempien 16 kunnan erilaiset toimintatavat, toteaa Anna Kuromaa, lasten, nuorten ja perheiden toimialueen peruspalveluiden vastuualuejohtaja. 

Lastensuojelun rooli 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeinen tavoite on tukea lasten ja nuortensuojelun järjestämistä ja kehittämistä. Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun kuuluvat muun muassa lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto, laitostoiminta sekä kehittämisyksikkö. 

– Suunnitelman tärkeimmät kohdat ovat mielestäni sen tavoitteet, joita hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen tulisi yhdessä toteuttaa, kertoo erityispalvelujen vastuualuejohtaja Mari Levonen. 

Levonen on ylpeä Satakunnan lastensuojelutyöstä: 

– Lastensuojelua ei tule nähdä negatiivisena ja piiloteltavana asiana.  Lastensuojelussa on hienoja onnistumistarinoita kerrottavana. Satakunnassa tehdään todella hyvää työtä. 

Yhteistyön voima 

Hyvät tulokset eivät kuitenkaan synny itsestään. Kuromaa ja Levonen korostavat, että monitoimijaisella yhteistyöllä voidaan todella vaikuttaa asioihin. 

– On tärkeää, että kaikki lasten ja nuorten palveluja tuottavat tahot ovat mukana sekä suunnitelmien laatimisessa että niiden toteutuksessa. Jos jokainen toimii omissa poteroissaan, saatamme tehdä päällekkäistä työtä ja jättää huomaamatta palvelukentän aukkoja, Kuromaa muistuttaa. 

Kuntien palvelut ovat keskeinen kumppani, mutta myös kolmannen sektorin ja seurakuntien rooli on merkittävä. Lisäksi hyvinvointialueen muut toimijat, kuten erikoissairaanhoito, aikuisten palvelut, vammaispalvelut ja suun terveydenhuolto, ovat avainasemassa. 

– Osa tavoitteiden saavuttamisesta riippuu hankerahoituksesta. Jos rahoitusta ei ole, uusien mallien kehittäminen ja käyttöönotto vaikeutuu, Kuromaa pohtii. 

Levonen lisää, että kaikki muutokset eivät kuitenkaan vaadi rahaa: 

– Tämä on myös arvokysymys siitä, mihin rahoitusta kohdennetaan. 

Haasteet ja ratkaisut 

Hyvinvointisuunnitelmassa nostetaan esiin lasten ja nuorten nykyiset suurimmat haasteet, kuten liikkumattomuus, lisääntynyt sähkötupakan käyttö ja heikentynyt mielen hyvinvointi. 

– Esimerkiksi liikkumattomuus ja sähkötupakan käyttö nuorempien lasten keskuudessa ovat asioita, joihin on pystyttävä puuttumaan. Mielen hyvinvointia tukeaksemme meillä on hankkeiden avustuksella otettu käyttöön esimerkiksi Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukaisia menetelmiä, jotka tarjoavta apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Levonen kertoo. 

Myös kouluissa esiintyvä kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä heikentävät lasten turvallisuuden tunnetta. Turvattomuuden tunnetta lisäävät myös vanhempien uupumus, alkoholinkäyttö ja lapsiperheköyhyys. 

– Emme aina ymmärrä, kuinka paljon lapset ja nuoret kantavat huolta myös laajemmista teemoista, kuten ilmastonmuutoksesta ja maailman konflikteista, Levonen lisää. 

Hyvinvointi koostuu monesta tekijästä 

Hyvinvointi rakentuu monista elementeistä, joihin jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan, kuten liikunnalla, terveellisellä ravinnolla, riittävällä unella ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisellä. Vaikka omat teot ovat tärkeitä, joskus tarvitaan ammattilaisten apua. 

– Pyrimme pitämään kynnyksen matalana yhteydenottoon ammattilaisten kanssa. Apua voi hakea esimerkiksi soittamalla, chattaamalla tai täyttämällä netissä Tarvitsen apua -lomakkeen, Kuromaa muistuttaa. 

Monitoimijainen yhteistyö, aktiivinen puuttuminen haasteisiin ja matalan kynnyksen palvelut ovat keskeisiä elementtejä, joilla tuetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.